Räpörtti

Maanantaina 28.12.2009

No niin, nyt on noustu joulupatjalta. Omille jaloille- projekti on käymässä tosi vähiin: Kolme ja puoli työpäivää projektityöntekijänä on enää jäljellä. Muita töitä ei enää ole kuin raportin kirjoittaminen. Sähköposteihin ja puhelimeen vastaan, mutta kovasti ovat molemmat hiljaisia. Sähköpostiin on viime viikkoina tullut enää vain hyvän joulun toivotuksia. Se on oikeastaan hyvä. Kauheaa olisi, jos nyt avun tarvitsijat soittaisivat ja töitä kaatuisi ovista ja ikkunoista. Olenko muuten tullut maininneeksi, että raportin kirjoittaminen on hanurista? Joo, se on. Se myös paisuu kuin pullataikina. Yritän kirjoittaa siitä lyhyttä ja ytimekästä, mutta koko ajan pullahtaa jokin juttu muistin sokkeloista, joka pitää vielä mainita. Kolmessa vuodessa on tapahtunut niin paljon.

Jossain vaiheessa talven mittaan toiminta sitten käynnistetään uudestaan. Kirjoittelen tänne päiväkirjaan heti, kun tiedän, missä aikataulussa edetään. Vertaistalousneuvojat jatkavat toimintaansa, ja heidän yhteystietonsa löytyy: www.omillejaloille.fi  - tuen tarvitsijoille - lista tukihenkilöistä ja vertaistalousneuvojista.

Taas jäi vuosi vanha nurkan taakse
uusi vuosi alkamassa
mitä jäi vuodesta käteen?
Katso tarkkaan..
paljon oli päivien hiekkaa,
joka valui sormien välitse
jättämättä jälkeäkään.
Mutta jotain jäi myös käteen,
jotain kimmeltävää..
noita kultaisia päiviä ja kohtaamisia
jotka lämmittävät mieltä kauan.
Muistatko vielä? Muistathan?
Ne antavat voimaa uuteenkin vuoteen.
Ja entäpä nuo hieman tummemmat
ja raskaammat muruset - elämän opit,
mitä viime vuosi opetti sinulle?
Kaiva ne tarkasti esille, sillä
ne ovat arvokkainta mitä viime vuodesta jäi.
Ja niiden avulla, tästä uudesta vuodesta,
ehkä jää käteen vähän enemmän,
vähän kirkkaampia murusia.
Ja osaamme elää vähän paremmin.

Tartutaan hetkeen ja nautitaan niistä
kultajyväsistä  myös alkavana vuonna!

Joulupatja

Maanantaina 21.12.2009


eli ohje kummottos viätetä hiano joulu

1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.

2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä
ruakka.

3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.

4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja –eläinten kans.

5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine

on kiället.

6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.

(Heli Laaksonen)


HAUSKAA JOULUA!

Iloisia uutisia!

Torstaina 17.12.2009

Nyt on hyviä uutisia kerrottavana: Omille jaloille- toiminta tulee jatkumaan!

Tänä aamuna Raha- automaattiyhdistys on julkistanut avustusesityksensä vuodelle 2010. Sen mukaan Omille jaloille – toiminta tulee saamaan 119 000 euroa. Takuu- Säätiö haki Ak- avustusta toiminnalle 191 000, mikä olisi pitänyt sisällään 2,5 työntekijän palkkaamisen ensi vuodeksi. RAYn avustusesityksen mukaan rahaa on tulossa hieman vähemmän, mutta projektipäällikkö Jukka Heinonen on sitä mieltä, että voimme olla tyytyväisiä tähän summaan. Kyseinen summa ei riitä ihan siihen laajuuteen, mitä suunnittelimme, mutta paljon on tehtävissä myös esitetyllä rahasummalla. Valtioneuvosto tietenkin vielä vahvistaa summat.

Toiminnan jatkumisen aikataulua en osaa vielä kertoa, mutta tiedotan siitä heti, kun se on mahdollista. Vietetään ensin Joulu. Joulun molemmin puolin kirjoitan Omille jaloille- projektista A-Kiltojen Liiton osahankkeen toimintakertomusta/ raporttia. Raportti on mahdollista saada A-kiltoihin sen jälkeen, kun Hallitus on hyväksynyt sen. Hallitus käsittelee raporttia kokouksessaan tammikuun 30. päivä.

Työsuhteeni A-Kiltojen Liitossa päättyy 31.12.2009. Takuu- Säätiön Velkalinjan päivystäjän tehtäviä jatkan helmikuun 2010 alusta alkaen. A-Kiltojen Liiton kanssa on kuitenkin sovittu, että puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni jäävät joksikin aikaa toimimaan. Olen siis tavoitettavissa puhelimella ja sähköpostilla siihen saakka, kunnes Omille jaloille- toiminta käynnistyy uudestaan. Se tapahtunee kevätkaudella 2010.

Päiväkirjaa en lupaa lopettaa, joten tänne kannattaa kurkistella aina silloin tällöin. Kirjoittelen tänne aina ensimmäisenä, kun asiat etenevät jollain tavalla. Saatan myös kirjoitella kaikkea muutakin ihan oman mielen virkistämiseksi. Pysykää siis sivustolla!!!!

Pyramidihuijaus

Perjantaina 11.12.2009

Pyramidihuijauksessa myyjä etsii käsiinsä ostajan ja myy heille egyptiläisen pyramidin Gizasta. Sen jälkeen ostaja myy kymmenelle kaverilleen pyramidin Gizasta. Jotka myyvät edelleen kymmenelle kaverilleen pyramidin Gizasta. Mutta ongelma on se, että Gizassa on ainoastaa n kolme pyramidia. Siten ainoastaan huijauksen alkupäässä olevat kolme ihmistä voittavat, koska he saavat itselleen kivat pyramidit.

Näin poliisipäällikkö Rauno Repomies Pasilasta luonnehtii pyramidihuijauksen syvintä olemusta. Ja mitäs minä siihen enää voisinkaan lisätä? Kaikkihan sen tietää, että näin se menee.

Loppu alkaa lähestyä. 12 työpäivää on enää projektissa jälkellä. Kohta kellot lyö! Työtehtävistä on enää jäljelle se paljon itketty osahankkeen raportti tai toimintakertomus. Sen lisäksi kaapit pitää tyhjentää, paperit sujauttaa silppuriin tai arkistoon. Seiniltä ovat jo lähteneet kolmesta työvuodesta kertovat julisteet, käyntikortit, postikortit sekä tiedotteet. Huoneessa onkin nyt mukavan avaraa ja neutraalia. Paljon materiaalia toki säilytetään siltä varalta, että toimintaan saadaan tarvittavat rahat. Jännitys kasvaa joulukuun 17. päivän lähestyessä.

A-Kiltojen Liiton toimistolle kokoontuu johtoryhmä aamulla varhain 17.12. Ensimmäiset tiedot RAYn avustusesityksistä tulevat sähköpostilla klo 8.00. Netissä tiedot julkaistaan klo 10.00. A-Kiltojen Liitto ja monet muut järjestöt odottavat nyt mitä tuleman pitää. RAYlla on rahaa jaettavanaan paljon vähemmän kuin viime vuonna. Moni tulee samaan vähemmän rahaa, moni projekti jää kokonaan vaille rahaa. Minun jännityksen kohteeni on Takuu- Säätiö. Jos Takuu- Säätiölle myönnetään ak- avustus, se tarkoittaa Omille jaloille- toiminnan jatkoa. Jos Takuu- Säätiö ei saa ak- avustusta, käyttöön otetaan suunnitelma B. Suunnitelma B on edellä kuvattu pyramidihuijaus.

Tapahtuipa mitä hyvänsä, minä olen ilmoittautunut koulutukseen: Rahapelien ongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokoulutus alkaa keväällä Helsingin DIAKissa. Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena, johon sisältyy kolme lähiopetuspäivää. Verkkokurssi muodostuu kolmesta 2 op:n moduulista, joiden sisällöt ovat: rahapelaaminen, rahapelikenttä, palvelut rahapeliongelmissa, rahapeliongelmien tunnistus ja puheeksiotto, rahapeliongelman ehkäisy sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmät rahapeliongelmissa. Aion hankkia hieman lisäosaamista päihdetyön ja talous- ja velkaosaamisen lisäksi. Verkkokurssi sopii hyvin työn oheen opiskeltavaksi.

Työttömyys on edessä ensin. 2.1.2010 marssin pitkästä aikaa työvoimatoimistoon ja ilmoittaudun työttömäksi työnhakijaksi. Sitten kai alkaa paperisota päivärahoihin liittyen. Täytyypä soittaa Tampereen A-killan vertaistalousneuvojille ja kysyä voisiko joku tulla henkiseksi tueksi. Kuten aina sanon OMIEN ASIOIDEN hoitaminen on pahinta. Toisten asioihin suhtautuu järjellä, omien kanssa menee tunteeseen, jolloin hoitaminen vaikeutuu merkittävästi. Epäonnistumisen ja torjutuksi tulemisen pelko kyttää joka nurkan takana.

Tämän viikon tiistaina täällä A-Kiltojen Liiton toimistolla juotiin projektin päätöskahvit. Kaikki Liiton työntekijät olivat paikalla työyhteisöpalaverin johdosta, joten samalla kävi hyvin yhteinen kakkukahvitilaisuus. Minut nimitettiin työnsankariksi. Sirppiä ja vasaraa minulle ei annettu (vaikka olisin halunnut), vaan sain kauniin kukkakimpun ja paljon halauksia!

Mutta hommat jatkuu vielä, joten itkuvirsien aika ei ole ihan vielä. Päiväkirjakin jatkuu... En tiedä lopetanko kirjoittamista ollenkaan. Ehkä olen koukussa...

Kuulumisia vertaistalousneuvonnan jatkokoulutuksesta!

Perjantaina 4.12.2009

Vertaistalousneuvojien jatkokoulutus 2. - 3.12.2009 on nyt takana päin. Koulutukseen osallistui tänä vuonna huikea määrä väkeä. Keskiviikkona meitä oli paikalla 20 vertaistalousneuvojaa ja kolme kouluttajaa. Kolmas kouluttaja meillä oli Lindorffin johtaja Arto Kallio. Lindorff on tietysti se suuri perintätoimisto, jonka nimi taitaa jotain purjeventtäkin koristaa. Vertaistalousneuvojilla ja tuettavilla on runsaasti kokemusta ja mielipiteitä perintätoimesta. Useinkaan ne eivät ole kovin positiivisia. Nyt oli aika siis kuulla perintätoimen omaa näkökulmaa. Johtaja Arto Kallio esitteli meille Lindorffin toimintaa, maksumyohassa.fi - palvelua sekä vastaili auliisti meidän kysymyksiin. Iltapäivän mittaan fanaattisinkin Lindorffin antifanittaja alkoi kääntyä uskoon. No, ei nyt sentään ihan uskoon, mutta ennakkoluulot karisivat jonkin verran. Arto Kallio oli hyvä puhuja sekä tarjoutui selvittämään henkilökohtaisesti ongelmatilanteita, joissa Lindorff on toiminut väärin. Varmasti tämän jälkeen suhtaudumme perintätoimeen hieman lempeämmin.

"Kivikaudella mä olisin ollut laumanjohtaja, tänä päivänä mä olen selkeesti mulkku."  Siinäpä on lainaus Susi sisällä - näytelmästä. Keskiviikkona koulutuspäivän jälkeen osa porukkaa suuntasi Tampereen työväen teatterin vanhalle päänäyttömölle katsomaan Tiina Lymin käsikirjoittamaa Susi sisällä - näytelmää. Teatterireissu ei varsinaisesti liittynyt koulutuspäiviin, vaan halukkaat lähtivät mukaan omalla kustannuksellaan.

Perjantaina koulutus jatkui työnohjauksen merkeissä. Sosiaaliterapeutti Päivi Rantanen Tampereen A-klinikalta oli meillä työnohjaajana. Aluksi meillä oli reflektoivaa työnohjausta eli Päivi antoi työnohjausta yhdelle vertaistalousneuvojalle, ja muut kuuntelivat. Sen jälkeen muut saivat keskustella kuulemastaan, ja Päivi ja työnohjattava kuuntelivat. Sitten taas Päivi ja työnohjattava keskustelivat siitä, mitä muut olivat puhuneet heidän työnohjaustilanteestaan. Lounaan jälkeen työnohjausta jatkettiin käsittelemällä vertaistalousneuvonnan kuumia perunoita. Niitä näyttävät edelleenkin olevat tietyt termit, joita en nyt jaksa tässä mainita. Joku kuitenkin tarttuu niihin, ja vatkaus alkaa heti...heh!

Perjantaina käsittelyssä oli myös vuorovaikutustaidot. Käsittelimme Eric Bernen Transaktioanalyysia. Vanhempi - Aikuinen - Lapsi - minätilat kun tiedostaa, pystyy vaikuttamaan paljon erilaisissa hankalissa vuorovaikutustilanteissa. Uskotteko muuten, että ihminen tekee elämänkäsikirjoituksensa alle seitsemänvuotiaana? Transaktioanalyysin mukaan elämänkäsikirjoitus muodostuu draaman muotoon, siinä on alku, keskikohta ja loppu. Minulla on lapsena ollut ainakin sellainen mielikuvitus, etten uskalla edes ajatella, mihin minun käsikseni minut vielä heittää.

Ihmisten lähes kaikkea toimintaa ohjelmoi varhaisesta lapsuudesta peräisin oleva, jatkuvasti vaikuttava käsikirjoitus. Se saa aikaan, että se itsenäisyyden tunne, joka ihmisillä on, on lähes aina pelkkä illuusio. Tämä illuusio on ihmisrodun pahin onnettomuus, koska se saa aikaan, että suurin osa ihmiskunnasta ei koskaan voi kokea selkeää tietoisuutta, rehellisyyttä, luovuutta ja läheisyyttä. Ne ovat vain ani harvojen onnellisten yksilöiden osa. Ihmiskunnan enemmistö näkee toiset ihmiset pääasiassa vain manipuloinnin kohteina. Heitä pitää houkutella, suostutella, vietellä, lahjoa ja pakottaa näyttelemään sopivia rooleja, jotta nämä sillä tavoin vahvistaisivat manipuloijan omaa elämänasennetta ja käsikirjoitusta. Manipuloija itse on siinä määrin uppoutunut tähän yrittämiseensä, että hän on kyvytön muodostamaan itselleen mitään toimivaa suhdetta todelliseen maailmaan. Hän ei kykene löytämään niitä mahdollisuuksia, joita siinä hänelle olisi. (Berne 1966, 310. Suomennos Rintala 2002.)

Vertaistalousneuvojia toimii A-killoissa nyt 23 henkilöä. Uudet yhteystiedot päivitän vielä tänään nettisivuille. A-kiltoihin postitan yhteystiedot Omille jaloille - tiedotteen yhteydessä joulukuun 17. päivän jälkeen. Odotan Raha-.automaattiyhdistyksen avustusesitysten julkaisua 17.12, jonka jälkeen osaan kertoa, mitä Omille jaloille- toiminnalle tapahtuu vuoden vaihteen jälkeen.

Olla vain oma itsensä tässä maailmassa, joka

parhaansa mukaan yrittää jatkuvasti muuttaa

muiden kaltaiseksi ­­–

merkitsee ankarinta taistelua minkä kukaan ihminen voi kohdata,

ja tämän taistelun jatkamista loppuun saakka.

e.e. cummings

0,6 sent on rahayksikkö, jota ei ole!

Torstaina 26.11.2009

Haluaisitko tienata 1,6 senttiä rahaa? Miltä kuulostaa 0,6 sentin palkka? Tällaisia palkkoja tosiaan Suomessa maksetaan. Tällaista kappalehintaa saa ilmaisjakelun jakaja jakamistaan tuotteista. Ensimmäisestä tuotteesta (esim. Tamperelainen) maksetaan jakajalle 1,6 sent/ kpl, lopuista (2-10 lehti- ja mainostuotetta), ilmaisjakelufirma pulittaa jakajalle 0,6 sent/ kpl. Kuukaudessa palkkaa kertyy jakajalle noin 140 euroa. Esimerkiksi kuluvan kuukauden aikana jakopäiviä on kahdeksan. Päiväpalkaksi tässä kuussa jää siis 17,50 euroa. Lehtien jakopäivänä jakajan täytyy ensin hakea lehtiniput ulkoa. Niitä voi olla parikymmentäkin painavaa nippua. Sen jälkeen lehdet niputetaan jakovalmiiksi: Yhden lehden väliin laitetaan joka sorttia yksi. Näin joulun alla lehtiä ja mainoksia on paljon. Nämä niputuskimput valtaavat siis asunnon, aiheuttavat painomustetahroja joka paikkaan ja hermojen menetystä niputtajille. Normaalisti niputtamiseen menee noin kolme tuntia. Sen jälkeen alkaa jakelu. Jakeluun menee aikaa noin kolme tuntia. Eli huikea tuntipalkka jakajalle on alle kolme euroa tunti! Onneksi jakaja on sentään lunastanut itselleen kärryn 15 eurolla ilmaisjakelufirmasta. Tosin lehtiä on niin paljon, että jakaja joutuu käymään 4-5 kertaa jakelun aikana täyttämässä kärryt. Sen jälkeen hän joutuu niputtamaan yli jääneet lehdet OMALLA NARULLA ja laittamaan ne jakeluauton vietäviksi joka keskiviikkoaamu. Lehtinippuja on portailla joka halvatun aamu. Niitä roudaa sisälle koko perhe. Jakeluauto jättää lehdet ilman suojaa niin vesi- kuin lumisateeseen. Porraskäytävän katos suojaa tosin pahimmalta kastumiselta. Jakoalue koostuu kerrostaloista, joihin sisälle päästäkseen jakajan täytyy soittaa ovisummeria. Jakajan täytyy tietää kenen summeria ei missään nimessä saa soittaa. Nämä säännöt muuttuvat tietenkin päivittäin. Jakajan täytyy työnsä ohessa kuunnella jos jonkinlaisia "Nakit ja muusi"- vastauksia ovisummerista ja kiukkuisia mummoja ja pappoja. Ilmaisjakajaa ei kukaan kiitä. Suurin osa ihmisistä vie mainokset ja ilmaisjakelulehdet avaamattomassa nipussa roskiin. Haluaisin jakaa yhden Citymarketin mainoksen, kiitos!

”SYNTYESSÄMME OLEMME TASA-ARVOISET...

Syntyessämme olemme tasa-arvoista porukkaa.

Vai sanooko joku ”tuossapa on pahannäköinen pienokainen”?

Tuuli kääntyy, alkaa epätasa-arvon aika.
Kun vartutaan, niin havaitaan
se täyttää kaiken maan.

Kykyjen haitarit ääntävät vaihtelevasti
joistain ei irtoa rumaakaan nuottia.
Saadaan ulkonäöt sokean varmuudella:
se ampui ne tikkatauluun konepistoolilla.

Sukurasitteet hiertävät hermostoissa
tai loistavat lahjoina kauas ajan taa!

Maa, ilma, vesi – vai silkkaa tulta?
Yksi niistä iloitsee, toinen kuorman tähteistä
valikoi mitä irti saa.

Ei löydy tasa-arvoa edes mikroskoopin lasilta.

Vaan vaivihkaa tuuli vaihtaa suuntaa:
koskettaa tasa-arvottomista jokaista.
Hän joka oli eilen haalistuu pois kuvasta.

Kenen järki lakkaa leikkaamasta
kenen kauneus katoaa
kenen linna lokaan lakoaa
tai ei mistään mitään saa
kun loppu monin merkein
itsestänsä ilmoittaa
ja viimein

kuollessamme olemme tasa-arvoista porukkaa.”

Jarkko Martikainen

Fanitusta

Tiistaina 17.11.2009

Perustin viime perjantaina aikani kuluksi Facebookiin OMILLE JALOILLE - fanisivut. Mieleeni ei tullut, että asiassa voisi olla jotain ongelmaa, sillä Facebook pursuaa erilaisia ryhmiä ja fanisivuja. Jo ennen Facebookia kuka tahansa saattoi fanittaa ketä tahansa. Enemmän OMILLE JALOILLE - sivu olisi varmaan sopinut Twitteriin, sillä se oli vain linkkiluettelo täydennettynä lyhyillä faktoilla. Kolmessa päivässä  OMILLE JALOILLE - sivulle kertyi faneja yli 30, jotka olivat projektin työntekijöitä, vertaistalousneuvojia, yhteistyökumppaneita, asiasta kiinnostuneita tukijoita tai toisia toimijoita. Facebookissa voi fanittaa Tampereen A-kiltaa, Turun A-kiltaa, Lohjan A-kiltaa, Veripalvelua, Poliisia, erilaisia tv- ohjelmia, julkkiksia ja erilaisia yhdistyksia ja yrityksiä. Mutta OMILLE JALOILLE - toimintaa siellä ei nyt faniteta. Sivu pyydettiin poistamaan projektin hallinoijan toimesta maanantaina.

Esimerkkinä Facebookin erilaisista ryhmistä manittakoon: Tarviiko lähteä töihin jos kukaan ei tule hakemaan? -jäseniä tällä hetkellä 16 877. Anna lapselle raitis joulu -jäseniä 18 555. Jääkiekkojoukkue Ilvekselle sivuja on perustettu kolme erillistä, Tapparalla niitä näyttää olevan neljä. Pääministeri Matti Vanhasella on yksi profiili, jolla on 314 kannattajaa. Matti Vanhasen nimellä löytyy myös kolme ryhmää: Matti Vanhanen - EROA! Matti Vanhanen, lopeta hiihtäminen ja Matti Vanhanen Työkyvyttömyyseläkkeelle!!! Suomalaisella maailman mainettakin niittäneellä Nightwish - yhtyeellä on yhteensä 1500 fanisivua. Suomen Punainen Risti laittaa hieman heikommaksi 1400 tuloksellaan. Lopputulema tästä poikkileikkauksesta lienee se, että kuka tahansa voi perustaa minkä tahansa fanisivun. Esimerkiksi Jupe Laamanen voi perustaa yhtä hyvin En ole venytellyt koskaan- ryhmän tai Nokia Mobile Phones - ryhmän. Kaikki ryhmät ovat laillisia, mutta se on tietenkin eri asia, jos haluaa pysyä ihmisten kanssa välilöissä. Niinpä valitsin hupsun ja vanhanaikaisen työnantajan, mutta eri mieltä olen edelleen. Kenties me voimme neuvotella tästä...

Helsinkiin lähtö olisi aamulla edessä. Huomenna on Takuu- Säätiöllä Velkalinjan päivystäjien valmennuspäivä. Torstaina ja perjantaina samassa talossa kokoonnutaan projektin viimeisille tiimipäiville. A-Kiltojen Liiton osahanke jyrää vielä siitäkin eteenpäin: Omille jaloille- jatkokoulutus on Tampereella 2.-3.12. Ilokseni voin kertoa, että olemme saaneet jatkokoulutukseen perintätoimisto Lindorffin johtajan Arto Kallion kertomaan meille perintätoimesta. (Lindorffin nimellä löytyy Facebookista muuten yksi tavallinen ja yksi viharyhmä.) Osahankkeen raportin kirjoittamisen olen ulkoistanut meidän rotille. Palkaksi riittää kuulemma pussillinen pähkinöitä.

Ajatus – sinun ajatuksesi   – edustaa   korkeinta energiaa . Sinun ajatuksesi on   spiraali , joka on perillä   missä vain   heti . Eli on   ymmärrettävä käsite –   täydellinen nopeus , ja täydellinen nopeushan on –   perillä olemista . On siis luovuttava matkanteosta –   me olemme jo perillä . Lyhennetty kvanttifysiikan kurssi

Hervannassa satumaisia puita

Tiistaina 10.11.2009

Palasin juuri toimistolle käytyäni työmatkalla Tampereen Hervannassa. Herwoodissa vallitsi talven ihmemaa: Puut olivat peittyneet valkoiseen huurteeseen.

Työmatkani kohteena Hervannassa oli Yhdessä selviytymisen tuki ry. Kävin kertomassa kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleville päihdekuntoutujille talous- ja velka- asioista. Haikeana kerroin, että jatkossa näitä tiedotuksia tekevät tamperelaiset vertaistalousneuvojat. Projekti loppuu ja nyyh! Pikku hiljaa talven hiipiessä alan havahtumaan siihen todellisuuteen, että projekti päättyy. Projekti päättyy, mutta toiminta jatkuu... jossakin muodossa. Millaisessa muodossa; siihen osaan vastata joulukuussa sen jälkeen, kun Rahis on antanut avustusesityksensä ensi vuodelle.

Tampereen toinen puoli näyttää oudolta. (Mietin pitkään, mitä adjektiivia tuossa voi käyttää.) Olen itse asunut koko ikäni Tampereen länsipuolella, ja pitänyt sitä siistinä mestana. Päivittäinen Tammerkosken ylitys työmatkalla on jo melkein extremeä, sillä maailmahan loppuu Tammerkoskeen. Näin me Tampereella uskomme. Tammerkosken kumpikaan puoli ei tunnusta toistaan, vaan Maa on pannukakku, jonka reunalta tipahtaa Tammerkoskeen.

Tänään seikkailin sitten syvälle Hervannan uumeniin. Sieltä palatessani hämmästyin, että Kalevankankaan hautausmaa on todellakin olemassa. Sijoitan sen mielessäni aina valtavan kauas, lapsena olen siellä käynyt. Jäin bussista pois Sorsapuiston kohdalla, josta silmiini avautui huikea 40- 50- luvun Tampere. Työpaikkanikin on keskellä sotaa ja sodan jälkeistä aikaa, Itsenäisyydenkadulla. Tämä kummallinen visio juontaa juurensa isäni lapsuudenkotiin, joka sijaitsi Itsenäisyydenkadulla. Isäni on kertonut tarinoita 40- 50- luvun Tampereesta, ja voin kuvitella noiden lättähattupoikien maleksivan kulmilla edelleen.

Eilen oli varsin hurja työmatka. Kävin nimittäin Kylmäkosken vankilan Vapari- kurssilla kouluttamassa yhdessä talous- ja velkaneuvoja Kirsi Jokelan kanssa. Koulutukseen osallistui viisi vapautumassa olevaa vankia. Vangit olivat ihan mukavia, mutta laitos oli kalsea. Kalterit kalisivat, avaimet kilisivät ja näkymättömien kameroiden kautta kaikkia liikkeitä tarkkailtiin. Kaikki pantiin lukkojen taakse: kassit kaappeihin ja kouluttajat lukittiin koulutettavien kanssa luokkaan.

Viikko jatkuu KRIS Tampereen ja Tampereen A-killan ja Setlementti Naapurin yhteistyöpalaverilla torstaina.

Kaiken tämän olette sanoneet kauneudesta.
Mutta kuitenkaan ette puhu siitä vaan täyttymättömistä toiveistanne.
Kauneus ei ole halu vaan haltioituminen.
Se ei ole janoava suu eikä tyhjä, ojennettu käsi.
Vaan ennemmin leimuava sydän ja riemuitseva sielu.
Se ei ole kuva, jonka te haluaisitte nähdä tai laulu, jonka tahtoisitte kuulla. Vaan ikään kuin kuva, jonka näette, vaikka suljette silmänne tai laulu, jonka kuulette, vaikka tukkisitte korvanne.
Se ei ole mahla uurteisessa kaarnassa eikä siipi, joka on kiinnitettynä kynteen.
Vaan ikään kuin puutarha, joka aina kukkii ja enkelijoukko, joka ikuisesti liitelee.
Orphalesen kansa, kauneus on elämää, kun elämä riisuu hunnun pois pyhiltä kasvoiltaan.
Mutta te olette elämä ja te olette myös huntu.
Mutta te olette ikuisuus ja te olette peili.

Kahlil Gibran: Profeetta

Varokaa vanhoja varoituksia tileillänne!

Keskiviikkona 4.11.2009

Onko mulla kaktus kurkussa vai sikapossulenssu vai kuvittelenko vaan? Vastaus on, että kuvittelen. Ei minuun iske villisikainfluenssa eikä minipossulenssu, tietenkään. Tänä aamuna hetken aikaa toivoin, että sika iskisi, ja saisin jäädä viikoksi kotiin vällyjen väliin. Kun kulkutautia toivoo, niin eikös se kulje ohi...

Projektin aika on käymässä vähiin. En uskalla laske montako työpäivää on jäljellä, ja mitä kaikkea siinä ajassa tulisi ehtiä. Raportti odottelee vielä kirjoittajaansa. Vaikka projektityöntekijä Sari Lehtonen kuinka komentaa raportinkirjoittaja Sari Lehtosta, tämä vain ei tottele, ja raportti ei kirjoitu.Vertaistalousneuvojien jatkokoulutukseen on tasan kuukausi aikaa, tai siis sen loppumiseen. Ei tässä ehtisi possulenssuilla, paitsi, että raportista voisi tulla lennokas 40 asteen kuumeessa.

Pankissa sattui hassu juttu. Onnistuin rikkomaan pankkikorttini niin, että automaatti ei sitä enää huolinut. Automaatti vain sylkäisi sen aina pois ennen kuin ehti edes tunnuslukua naputtelemaan. Tilasin uuden kortin, mutta väliin jäi aikaa kaksi viikkoa. Oli todella avuton olla ilman korttia. Rahaa täytyi mennä oikein pankista nostamaan. Minulla sattuu olemaan vielä hieman harvinaisempi pankki, joita ei edes ole joka pitäjässä. Tampereella nyt sentään on yksi tai kaksi, mutta oma hankaluutensa on konttoreiden aukioloajat. Olen myös kuullut, ettei kaikista pankeista edes saa tänä päivänä rahaa. Käteisnostaminen on keskitetty johonkin huitsin Nevadaan. No, kaksi viikkoa ramppasin pankissa niin kuin vanhoina hyvinä aikoina. Ensimmäinen käyntikerta tosin oli aiheuttaa lähtemättömät traumat: Mun tilillä oli varoitus! Anteeksi mikä varoitus? Joo, siellä oli varoitus siitä, että mun rahapussi oli varastettu. Koskas sellaista nyt tapahtuikaan? Ai niin, vuonna 2000! Mun tilillä oli 9 vuotta vanha varoitus!!!! Sitä ei huomattu aikaisemmin, kun nostin aina automaatilta rahaa. Lähestyin sitten huitsin Nevadassa sijaitsevaa kotikonttoriani nettipankin kautta sähköpostilla ja pyysin, että varoitus poistettaisiin. Se poistettiin samana päivänä. Mitään haittaa tuosta vanhasta varoituksesta ei ollut, mutta oli se kyllä oudolla tavalla humoristista.

"Olet vetänyt puoleesi kaiken mikä ympäröi sinua juuri nyt elämässäsi, jopa kaiken sen mistä valitat. Tiedän kyllä, että et kuule tätä mielelläsi. Sanot heti:"En minä sitä liikenneonnettomuutta vetänyt puoleeni. Enkä sitä hankalaa asiakasta. Enkä varsinkaan näitä velkoja." Mutta minäpä rohkenen väittää, että kyllä vain, olet vetänyt ne puoleesi. Tätä on vaikea sulattaa, mutta kun olet sen hyväksynyt, voit alkaa muuttaa elämääsi."

-Joe Vitale/Secret - salaisuus

Mitä jäi Runnilta mieleen?

Tiistaina 27.10.2009

Viime viikonloppuna vietettiin A-Kiltojen Liiton valtakunnallisia syyspäiviä Runnin terveyskylpylässä Iisalmessa. Samalla juhlittiin Iisalmen A-killan 30-vuotista taipaletta suurin juhlallisuuksin. Paikalla oli mm. kansanedustaja Pentti Oinonen pitämässä puhetta. Iisalmen A-killan juhlissa nähtiin loistavia esityksiä. Nuorten sirkusesitys ja Kuopion A-killan Täti Monikat- esitys jäivät päällimmäiseksi mieleen. Kiitokset täytyy lähettää myös puheenjohtaja Hannu Silvennoiselle ja taloudenhoitaja Risto Laiholle oivaltavasta esityksestä: Tukki Joella. Jos Oscareita voisin jakaa, antaisin sellaisen ehdottomasti juhlien juontajalle, stand up- koomikoksi syntyneelle, Iisalmen A-killan puheenjohtajalle, Viljo Pehkoselle. Aivan loistavaa, tuhannet kiitokset ikimuistoisen hauskoista iltamista!

Sunnuntaiksi Runnille oli kutsuttu A-Kiltojen Liiton syyskokous koolle. Paikalla oli edustettuna 24 A-kiltaa. A-Kiltojen Liiton varapuheenjohtajaksi äänestettiin Erkki Hietakari vuosiksi 2010-2011. Taloudenhoitaja Risto Laiho jatkaa tehtävässään saman ajan. Sunnuntain kokouksessa käsiteltiin A-Kiltojen Liiton sääntöjä sekä A-kiltojen mallisääntöjä. Viikonlopun tilaisuudessa julkistettiin A-Kiltojen Liiton uusitut nettisivut:http://www.a-kiltojenliitto.fi/

 Runnilta jäi mieleen myös Runnin historia. Runnin lähde löydettiin 1750- luvulla, kun paikalliset isännät huolestuivat lehmiensä terveydestä. Lehmien jalat muuttuivat ruskeaksi polvesta alaspäin. Kuopiosta kutsuttiin paikalle eläinlääkäri, joka nopeasti totesi, että maaperässä on jotakin, joka värjää lehmien jalat. Maaperästä vietiin näyte kaupunkiin tutkittavaksi, jolloin selvisi, että Runnin lähdevesi on erittäin mineraalipitoista. Rautapitoisella vedellä todettiin olevan terveyttä edistävää voimaa. Sana ihmelähteestä levisi nopeasti, ja pian kaivovieraiden vapaaehtoisella maksulla rakennettiin kaivohuone, sali, kaksi kamaria sekä pieni keittiö ja aitta.

Sittemmin Suomen vanhimpiin kylpylöihin lukeutuvalla Runnilla on käynyt monia kuuluisia suomalaisia: taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, runoilija Eino Leino, runoilija L. Onerva, Järnefeltin veljekset sekä marsalkka Mannerheim. Mieleenpainuvin oli Eino Leinon ja L. Onervan rakkaustarina, jonka kerrotaan Runnilla kukoistaneen.

Junalla Iisalmeen tulleet ja Kiurujoen mukanaan tuomat vieraat viettivät kylpylässä vilkasta seuraelämää. Rahvas asui lähialueen maataloissa, virkamiehet ja säätyläiset asuttivat hotellia. Kylpylän hovimestari järjesti konsertteja, teatteriesityksiä ja tanssiaisia.

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou'ot muut.

Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

Eino Leino

Tivoli Helsinki

Torstaina 22.10.2009

Työmatkan Helsinkiin ei tarvitse olla tylsä. Matkan voi ottaa tivolin kannalta ja mennä kaikkiin laitteisiin:

Tivoli aloitettiin maanantaina aamuvarhaisella Pendolinosta. Pendolinolla ajettiin kahtasataa ja kallisteltiin kurveissa. Joskus tivolikäyntien alkutaipaleella tämä aiheutti hihkumista ja riemunkiljahduksia. Jos sitten sattui istumaan selkä menosuuntaan päin, Pasilaan saavuttiin naama vihreänä.

Kun puolentoistatunnin juna-ajelusta oli selvitty, päästiin Pasilan aseman pitkiin rullaportaisiin, jonka jälkeen suunta otettiin Opastinsillalle. Opastinsillan kautta mentiin virastotaloon, jossa pääsee aina makeeseen pyörivään oveen. Ovi pyörii sairaan hitaasti, ja nyt sitä joutui jopa itse pyörittämään. Järjestötalon hissi korvaa kaikki menetykset tähän asti. Jos ei ole ruuhkaa, voi suhauttaa parikin kertaa 13. kerrokseen ja takaisin. Tosi extreme- meininki irtoaa, kun tekee saman, mutta ilman hissiä.

Järjestötalon 2. kerroksessa sijaitsee kummitustalo. Siellä kokoontui nytkin Oma irtojalka- projektin kammottavat toimeenpanijat. Kaksipäiväinen tapaaminen johti mielipuolisuuden rajamaille. Joitakin osallistujia jouduttiin sulkemaan Niuvanniemeen... ikuisiksi ajoiksi.

Mutta ilo irtoaa aina välissä, kun vaihtaa laitetta. Tällä kertaa istahdin lähijunaan, joka törmäsi edelle jumittuneeseen lähijunaan. Se oli jännittävää. Sen jälkeen oli vielä päästävä metroon. Metrotunneleissa tuulee aina kivasti. Pitkät rullaportaat maan alle ovat huikeat. Olo maan alla on mystinen. Metrojunat suhahtelevat ja sihahtelevat molemmin puolin asemaa. Oranssi vaunu nostaa tunnelman kattoon. Kauhunsekaista fiilistä voi tavoitella miettimällä mitä tapahtuisi, jos juna jäisi tunneliin juntturaan.

Sitten on vielä raitiovaunu. Se on naurutalo. Kun spåraan astuu oikein tomppelin näköisenä, kanssamatkustajat yleensä huvittuvat suunnattomasti. Kun menee pöljänä väärästä ovesta sisälle eikä osaa maksaa ja pyörii kaikkien tiellä ja saa hysteerisen kohtauksen, kun spåra lähteekin ihan omille reiteilleen. Enempää maalaiselta tuskin voi näyttää, ja siihen kannattaa suhtautua römäkästi nauraen.

Tivoli Helsingistä poistuttiin yhtä komiasti kuin tultiinkin. Kyllä taas jaksaa arkea puskea. Kiitos Helsinki ja osallisena olleet!

Juhlamme ovat nyt ohitse. Nämä näyttelijämme, kuten jo aiemmin kerroin, olivat kaikki henkiä ja sulautuivat tyhjyyteen, silkkaan tyhjyyteen, ja kuten tämän näyn perusteeton kudelma, pilvihuippuiset tornit, ylväät palatsit, mahtavat temppelit, koko suuri maapallo, kaikki sen päällään kantama haihtuu pois, ja kuten tämä mitätön juhlakulkue, eivät jätä hiukkastakaan jälkeensä. Me olemme sitä, minkä varaan unet on kudottu, ja meidän pieni elämämme on silkkaa unta vain. Willian Shakespeare

Varkaus - Tampere - Helsinki

Lauantaina 17.10.2009

Enpä ole usein lauantaisin tänne kirjoittanut. Varkauden koulutus oli kyllä sen arvoinen, että siitä kannattaa lauantain kunniaksi raportoida. Kuluva kaksiviikkoinen työjakso sisältää 10 matkapäivää, joten kirjalliset työt on tehtävä silloin, kun siihen tulee rauhallinen hetki. Eilen piti junamatka käyttää kirjallisiin töihin, mutta juna oli niin täynnä, että hyvä kun sinne mahtui sisälle. Ei siinä härpäkässä enää mahtunut tietokoneita availemaan. Matka taitettiin vanhalla kunnon puksuttimella, sinisellä pikajunalla.

Varkauden vertaistalouneuvojien ja ammattilaisten koulutukseen tulivat kaikki ilmoittautuneet paikalle, yhteensä 23 henkilöä. Sen lisäksi taisi tulla vielä yksi ylimääräinen, mutta materiaalit riittivät kyllä. Keskiviikkona vertaistalousneuvonnan koulutuspäivässä oli mukana 10 henkilöä, torstaina velka- asioiden koulutuspäivänä oli paikalla 24 henkilöä ja viimeisenä koulutuspäivänä oli 12 henkilöä kuulemassa kriisiasiaa sekä taloudenhallintaa. Koulutuksissa aina huomaa, miten ihmiset ovat ihania! Oli hienoa tutustua uusiin ihmisiin ja kuulla käytäntöjä eri tahoilta. Varkauden Kuntorannassa oli mm. diakoniatyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, työvoiman palvelukeskuksen työntekijöitä, oman velkakokemuksen omaavia päihdetoipujia sekä Pelissä-hankkeen projektityöntekijöitä. Oli mahtavaa, kun nämä eri tahot pääsivät kuulemaan toistensa näkökulmia!

Kolme päivää Varkaudessa sujahti nopeasti. Torstaina ehdin käydä Kuntorannan kylpyläosastolla. Kylpyläosasto oli soma ja pieni. Hienointa oli se, ettei siellä ollut ruuhkaa. Ihan rauhassa sai lekotella verkon päällä porekylvyssä tai saada sydänkohtausta jäätävässä ulkoaltaassa. Vesijumppaakin olisi ollut tarjolla, ja niin perintäistä kuin höyrysaunaakin.

Kuntoranta oli ihan kunnon paikka, mutta ruoka oli käsittämättömän kallista. Lounaan hinta oli 14 euroa eikä se sisältänyt kuin kurjan ja suppean lounaspöydän. Illallinen seisovasta pöydästä maksoi 18 euroa!!! Lehtipihvin sai á la carte - listalta halvemmalla, ja se maistui todennäköisesti paremmalta. Kilpailijaa ravintolalle ei ollut mailla eikä halmeilla, joten lienee helppoa pyytää kurjasta ruoasta kallista hintaa. A-Kiltojen Liiton syyspäiville kannattaa harkita ehkä pizzataksia.

Nyt ehtii muutaman päivän olla kotosalla, maanantaiaamuna työmatkat jatkuvat Helsinkiin. Maanataina osallistun Pasilassa Takuu- Säätiön koulutukseen: Kotitalouksien velkaongelmat. Tiistai on perinteinen tiimipäivä, jossa mietimme salaperäistä suunnitelmaa B. Keskivikko on Velkalinja- asiaa Takuu- Säätiöllä. Jos saan jossain matkan varrella netin toimimaan, kirjoittelen sitten taas lisää.

Aragorn Merrin-hobbitista, joka oli matkalla kohti suurta vaaraa. "Hän ei tiedä mihin hän on matkalla, mutta jos hän tietäisi, hän pelkäisi suuresti, mutta hän silti menisi."

Saapuminen Varkauteen

Keskiviikkona 14.10.2009

Nyt ollaan viittä vaille Varkauden vertaistalousneuvojien ja ammattilaisten yhteiskoulutuksen äärellä. Istun jo kylpylähotelli Kuntorannan Eevan kabinetissa ja virittelen koulutusvälineistöä esille. Ihmeistä suurin, jonka saimme nähdä juuri tänään, oli se, että sain oman tietokoneeni toimimaan yhdessä hotellin videotykin kanssa. Eevan kabinetissa ovat paikalla jo myös Kaija Smolander ja Sari Naappi Tyynelän kehittämiskeskuksen Pelissä- hankkeesta. Kaija ja Sari pitävät työpalaveria keskenään. Pelissä- hanke järjesti tämän koulutuksen tänne Varkauteen. Koulutukseen odotetaan saapuvaksi yhteensä 23 koulutettavaa. H-hetki tänään on puolentoista tunnin kuluttua eli klo 13.00.

Saavuin Varkauteen jo eilen illalla. Tampereelta matkustin ensin junalla Pieksämäelle, Pieksämäeltä JunaBussilla Varkauteen. Varkaudesta otin sitten taksin Kuntorantaan. Taksikuski kertoi minulle ystävällisesti Varkauden historiaa. Varkaus on rakennettu saarille, ja Varkautta ympäröikin vesistöt joka puolelta. Taksinkuljettaja mainitsi minulle Huruslahden ja Siitinselän, joiden ohitse ajoimme. Juice Leskinen oli ammoisina aikoina vieraillut Varkaudessa ja todennut: "En olekaan aikaisemmin uinut siitin selässä (Siitinselässä)."

Kylpylähotelli Kuntoranta sijaitsee upealla paikalla järven rannassa. Täällä tullaan viettämään vuoden 2010 A-Kiltojen Liiton syyskokous ja syyspäivät. Minä sainkin kunniakkaan tehtävän toimia koenukkujana tällä koulutusmatkalla. Tähän mennessä olen huomannut seuraavat myönteiset asiat: kauniit maisemat, kylpylä, hotelli on ilmeisen edullinen, ravintola on tilava, respan yhteydessä toimii myymälä, josta voi ostaa limpparia, karkkia, kylpylätarvikkeita, t-paitoja ja postikortteja, erilaisia harrastusmahdollisuuksia on paljon, henkilökunta on ystävällistä ja erittäin auttavaista sekä huone on ok. Miinuksena mainittakoon ravintolassa illalla soinut Irwinin musiikki ja huoneen tv, josta ei näkynyt ykköskanava.

Tänään paistaa aurinko. Lunta on satanut edellisenä yönä, ja maa on edelleen valkoinen. Puut ovat kauniin keltaisia. Eevan kabinetin ikkunasta näkyy kylpylän vesiliukumäki. Nyt sitten vain koulutus alkakoon...

Rahalla voi ostaa talon, muttei kodikkuutta;
voi ostaa sängyn, muttei unta;
voi ostaa kellon, muttei aikaa;
voi ostaa kirjan, muttei taitoa;
voi ostaa aseman; muttei kunnioitusta;
voi maksaa lääkärin, muttei ostaa terveyttä;
voi ostaa sielun, muttei elämää;
voi ostaa seksiä, muttei rakkautta.

-kiinalaista viisautta-

Avunhuutoja työterveysasemalla

Keskiviikkona 7.10.2009

Ei, huutaja en ollut minä. Mieleni olisi tehnyt huutaa viikko sitten ensimmäisellä lääkärikäynnillä, kun lääkäri päätti puukottaa minua selkään. Viikko sitten menin lääkäriin oletetun iskias- kivun vuoksi. Siinä selkärankaani katsellessaan lääkäri havaitsi selässäni patin. Selkärangasta sain lähetteen röntgeniin, mutta pattiin lääkäri tarttui heti ja nujersi sen lansetilla. Ennen olin herkkä kaiken kivun kanssa, ja olisin huutanut kuin syötävä. Ehkä jopa yrittänyt lääkärin veistä karkuun, mutta nykyään kipukynnykseni on melko korkealla. Tänä aamuna menin lääkäriin kuulemaan selkäkuvan tulokset. Selkärankani on normaalin rajoissa, joten sain purkillisin buranaa ja lähetteen fysikaaliseen. Mutta ne avunhuudot jäivät vaivaamaan mieltä. Aamulla odottaessani lääkäriin alkoi yhtäkkiä huoneesta terveysaseman perältä kuulua voimakkaita avunhuutoja. Ensiksi kukaan ei tajunnut mitään,. sitten höristeltiin korvia, että huutaako joku todella apua. Kolmannella tuskaisella avunhuudolla lauma hoitajia ryntäsi apuun. Se jäi sitten siihen. Kukaan ei kertonut, mitä tapahtui...

Tällä viikolla on mieleni tehnyt huutaa apua monestakin syystä. Selkä on kipeä. Jos burana unohtuu ottaa, jalkani muuttuvat kivusta pökkelöiksi. Kiva on sitten juosta pökkelöjaloille bussiin. Apua! Ensi viikolla on vertaistalousneuvojien peruskoulutus ja ammattilaisten koulutus yhdistettynä Varkaudessa. Koulutusmateriaalia ja - dioja rustatessani on tehnyt mieli viiden minuutin välein huutaa apua. Ensimmäistä kertaa koulutan yksin kolme päivää putkeen. Koulutan myös asiaa, jota en ole aiemmin kouluttanut. Kouluttaminen ja aiheet ovat mielenkiintoisia, mutta asian runsaus saa parkumisen aikaiseksi. Olen istunut toimistolla jo monena päivänä iltaan saakka ja sukellellut ulosoton, luottotietojen ja velkojen vanhentumisen saloihin. Paljon olen oppinut, ja taas voin allekirjoittaa totuuden: Parhaiten oppii, kun opettaa toisia. Mutta jotenkin vaan vuorokaudessa on liian vähän tunteja.

Viime viikolla oli tähän aikaan vielä jännittävää, kun oli epävarmaa koko Varkauden koulutuksen toteutuminen. Ilmoittautumisia tuli kuitenkin niin paljon, että yhteensä koulutuksessa on 22 henkilöä. Puolet heistä osallistuvat kolmen päivän koulutuskokonaisuuteen eli he saavat vertaistalousneuvojina toimimisen valmiudet.

Koulutussuunnittelun ohessa on laatinut jo Omille jaloille- jatkokoulutuksen 2. - 3.12 ohjelman:

Vertaistalousneuvojien jatkokoulutus on tarkoitettu pääasiassa peruskoulutuksen käyneille. Jatkokoulutus painottuu vuoden 2010 uudistuksiin talous- ja velka-asioissa sekä muutoksiin sosiaaliturvassa. Täydennetään ja syvennetään tietoa velkajärjestelykeinoista sekä otetaan käyttöön Omille jaloille- projektin A-klinikkasäätiön osahankkeen kehittämä nettiauttamispalvelu Talouspäiväkirja. Työnohjauksellisissa keskusteluissa käydään läpi vertaistukitilanteita. Uutuutena perehdytään vuorovaikutuksen saloihin. Jatkokoulutuksen koulutuskutsut lähtevät A-kiltoihin ja vertaistalousneuvojille viimeistään kahden viikon kuluttua.

Claes Andersson kirjoittaa: Kohtaa itsesi avoimin mielin ja anna itsellesi lupa iloita myös hulluudestasi. Rakasta itseäsi yhtä paljon kuin niitä, joita rakastat eniten. Välitä kaikesta mikä elää, kasvaa ja kantaa sisällään muutoksen siemenen.

Pätkittäinen ja päänsärkyinen päivä

Tiistaina 29.9.2009

Tänään on hieman pätkittäinen ja päänsärkyinen päivä. Aamu alkoi Tampereen talous- ja velkaneuvonnasta. Sen jälkeen jouduin käymään oikeustalolla Kelloportinkadulla. Uimakassini jäi juntturaan oikeustalon läpivalaisulaitteeseen ja meinasi unohtua sinne. Oikeustalolla mietin, miten kyseistä paikkaa voisi hyödyntää vertaistalousneuvojien jatkokouluksessa. Pääsisimmekö tutustumaan ulosottovirastoon vai seuraamaan jonkin törkeän talousrikoksen käsittelyä? Sitä voisi kyllä selvittää.

Koulutuksia on syksyn aikana tulossa monenmoisia. Viimeisin koulutuskutsu tuli Kylmäkosken vankilaan Vapari- kurssille. Vapari- kurssi on tarkoitettu vapautuville vangeille. Kurssilla opetetaan arjen hallintaa vapaudessa. Minun osuus koulutuksessa on taloudenhallinnan niksit. Mukaan tulee myös talous- ja velkaneuvoja Tampereen kaupungilta. Vankiloissa olen vieraillut useammassakin: Hämeenlinnan keskusvankilassa, Vilppulan varavankilassa, Huittisten avovankilassa sekä myös Kylmäkoskella. Vankilan portista astuminen ei ole minulle mitään uutta, mutta mietin, voiko sellaiseen tottuakaan?

Jännityksellä odotan huomista, torstaita ja perjantaita. Viimeistään perjantaina selviää Varkauden koulutuksen tilanne. Viime viikolla Varkauden talous- ja velka-asioiden koulutuspäivään 15.10 oli ilmoittautunut 10 henkilöä, vertaistalousneuvojien koulutuskokonaisuuteen (14. - 16.10) oli väkeä tulossa kolme henkilöä. Voi kun muutama vertaistalousneuvojaksi halajava vielä löytyisi, jotta koulutuskokonaisuus saataisiin järjestymään! Ihan kolmelle henkilölle ei kolmepäiväistä koulutusta kannata järjestää.

Muistuttelen tässä VELKALINJASTA! Velkalinja on Takuu-Säätiön maksuton neuvontanumero. Velkalinjaan voi soittaa nimettömänä, arkisin klo 10 - 14. Velkalinjan numero on 0800 9 8009. Velkalinjaan on saatu lisää päivystäjiä syyskuun puolivälistä lähtien, eli jontotuksen puhelimessa pitäisi nyt lyhentyä oleellisesti. Velkalinjaan kannattaa soittaa, jos velkoja ja rästilaskuja on päässyt kertymään. Velkalinjassa kartoitetaan soittajan tilanne ja ohjataan asioiden hoidossa eteenpäin. Kannattaa muistaa myös se, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan!

Päivän hengenravintoannos:

"Se, millaisena koet itsesi ja mitä itsestäsi ajattelet, ei määräydy sen mukaan, millaisena muut sinut näkevät ja mitä he sinusta ajattelevat. Se, millaisena koet itsesi ja mitä itsestäsi ajattelet, määräytyykin sen mukaan, millaisina sinä muut näet ja mitä sinä heistä ajattelet. Tämä määrää sinun oman käsityksesi itsestäsi. Samaistut joko kehoosi tai täydelliseen henkeen; olet joko jakautunut tai kokonainen riippuen siitä, mitä muista ajattelet. Ja kun ymmärrät tämän, luulenpa, että haluat olla pirun tarkkana sen suhteen, mitä muista ajattelet" Gary R. Renard

Terveisiä unelmien taivaasta!

Keskiviikkona 23.9.2009

Olin viikonloppuna ensimmäistä kertaa elämässäni Naisten seminaarissa. Kyseessä oli A-Kiltojen Liiton Itä-Suomen alueen Naisten seminaari Kuopiossa, Poukaman leirikeskuksessa. Seminaarissa oli LUPA UNELMOIDA.

Matkani unelmien taivaaseen alkoi jo perjantaiaamuna klo 9.05 junan lähtiessa Tampereen asemalta kohti Jyväskylää, Pieksämäkeä ja lopulta Kuopiota, kalakukkojen kaupunkia. En virnuile Kuopiolle, sillä olen itsekin Kuopiosta, tavallaan. Olen sudettisavolaisen lapsi, jonka juuret on Kuopiossa. Äiti leipoi kalakukkoja kotona. Lempiherkkuani ovat neulamuikut. Pidän myös Hanna Partasen ahvenkukosta, ja 12- vuotiaan poikani mukaan sen hienompaa eläintä ei olekaan kuin kalakukko. Aina kun menen Kuopioon, siellä lentelee kalakukkoja; näin viestitän lapsilleni.

Päästyäni Kuopioon raahasin muuttokuormani ensin Kuopion seudun päihdepalvelusäätiölle, missä tapasin seminaarin kouluttajat Päivi Tourusen ja Arja Leppäsen. Herkullisten voileipien ja kahvin äärellä teimme seminaariin liittyvät viime hetken viritykset ja strategiat. Sain kuulla myös kuntoutusosaston toiminnasta, jonka jälkeen vakuutuin siitä, että haluan olla kuopiolainen päihdeongelmainen ja päästä kuntoutukseen.

Myöhemmin Päivi kyyditsi minut Poukaman leirikeskukseen, jossa minua odotti Poukaman emäntä Raija Lampi. Poukama oli uskomattoman kaunis paikka, huoneet olivat nätisti sisustettuja, ruokaa oli runsaasti ja se oli enemmän kuin herkullista. Perjantaina meillä oli illalla jopa hieman extremeä, kun saimme majoituskavereiksi bändin. Iltapalalla saimme kuulla nuorta kitaristia aivan ex tempore. Perjantai-iltana meitä oli paikalla neljä keski-ikäistä naista sekä kymmenkunta nuorta muusikkoa.

Lauantaina alkoi itse seminaari. Aamusta paikalle saapui loput seminaarivieraat. Yhteensä meitä oli 12 ihmistä ja kolme kouluttajaa. Minä aloitin puhumalla unelmien polusta, Päivi ja Arja jatkoivat unelmien polkua unelmien taivaaseen. Kaikilla oli unelmia; toteutuneita, toteutumattomia sekä niitä, jotka odottavat toteutumista. Itse olen suunnitellut laittavani unelmastani kuvan työhuoneeni seinälle, jotta muistaisin sen useaan kertaan päivän aikana. Sanotaan, että ihminen saa sitä, mitä hän eniten ajattelee. Ääliömäisin unelmani on lottovoitto, mutta onhan se niin nolo, ettei sitä tohdi ajatella.

Lauantai-iltana pääsimme vielä askartelemaan unelmiemme koruja. Minä askartelin kännykkäkorun, tai siis ostin sen puolivalmiina ja teetätin sen ohjaajalla. Ei minun porkkanasormillani saanut kuin helmet ja kivet lentelemään pitkin lattioita. Lopuksi ohjelmassa oli saunomista, ja minä onneton pulahdin Iso Valkeinen- lampeen. Kylmyys sai sitten vanhan ihmisen luut vihoittelemaan, mutta vihoitelleet ne ovat jo muutenkin kesäkuun alusta lähtien.

Sunnuntaina oli palautteen aika, jonka jälkeen lähdimme kotimatkalle. Kiitos kaunis ja lämmin kaikille seminaariin osallistuneille hienoille naisille! Nähdään taas pian!

Jos ihmisellä on vain yksi elämä elettävänään, ei hänen teoillaan ole loppujen lopuksi mitään merkitystä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten koko elämä ja sen aikana opitut asiat ovat lopulta yhdentekeviä. Nietzschen sanoin: “Einmal ist keinmal.” Kerran tehdyllä ei ole mitään painoarvoa. Sitä on olemisen sietämätön keveys. (Unelmani unelmien taivaassa oli nimittäin KEVEYS, niin fyysinen kuin psyykkinenkin keveys, kuin pilvet taivaalla.)

Mustasta maanantaista vaaleampiin sävyihin

Tiistaina 15.9.2009

Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmä suistui paniikkiin tasan ja tarkalleen vuosi sitten sen jälkeen, kun maan neljänneksi suurin investointipankki Lehman Brothers ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin varhain maanantaina (15.9.2008) Suomen aikaa, kaksi jättipankkia, Bank of America ja Merrill Lynch yhdistyivät ja maailman suurin vakuutusyhtiö AIG ilmoitti hakevansa hätärahoitusta keskuspankilta.

Mustasta maanantaista tulee tänään kuluneeksi vuosi, ja useimmat meistä ovat yhä hengissä. Mitä tämän vuoden aikana on tapahtunut? Islantilainen Kaupthing- pankki kaatui muutamia viikkoja myöhemmin. Uutiset kertoivat viime syksynä, kuinka Kaupthing- pankki oli jakanut avokätisesti miljardilainat lähipiirilleen ennen kaatumistaan. Kaupthing pankki oli myös mitätöinyt johtajiensa lainoja ennen kaatumistaan.

Lehman Brothers, islantilainen Glitnir ja Landsbanki, keski- eurooppalainen Dexia, saksalainen Hypo Real Estate- pankki, ruotsalainen Carnegie ja ties miten monta pankkikämmiä tuli viime syksynä esille. Osa pankeista pelastettiin valtioiden syliin, osa sai rahoitusta jostakin muualta. Se on hienoa, että rahoituslaitoksia näin autetaan. Muistaakseni Suomikin sijoitti suuret summat Kaupthingiin.

Viime syksyn päätteeksi Suomi ajautui taantumaan. Monet ovat menettäneet sen jälkeen työpaikkansa. Kun työttömyys tulee yllätyksenä, kaatuu usein velat samalla niskaan. Monella työnsä menettäneellä on asuntolainat maksettavanaan. Luulisi, että asuntolainasta selviää asunnon myymällä, mutta eihän se taantuman aikana niin mene. Monet yrittävät myydä asuntojaan samanaikaisesti, mutta yhä harvempi pystyy niitä ostamaan. Hinnat putoavat. Markkinoilla on kasapäin myytäviä asuntoja, jotka eivät mene kaupaksi edes kohtuullisella hinnalla. Näitä tilanteita lähdetään paikkaamaan helposti kalliskorkoisilla nettilainoilla ja mikä vielä pahempaa pikavipeillä. Pikavippejä tosin voisi kuvata viimeiseksi naulaksi arkkuun. Sen jälkeen päästään ylivelkaantuneiden sankkaan joukkoon, joka jatkaa kiihtyvällä vauhdilla kasvamistaan.

Mustan maanantain jälkeisistä tapahtumista selvisi liike-elämä voittajana. Pankit pelastettiin pankkituilla ja muilla vippaskonsteilla, pörssiyhtiöt pelastivat nahkansa vähentämällä palkkakustannuksia ja siirtämällä työn halvempiin maihin, pikavippiyritykset alkoivat tahkota rahaa. Vaikeuksiin jätettiin yksityiset ihmiset. Jotenkin on erittäin vaikea ymmärtää, miten elävä ihminen jätetään jonkin luonnottoman yrityksen jalkoihin. Kestää vuosia ennen kuin taantumassa paljon menettäneet ihmiset pääsevät taas jaloilleen. Firmat porskuttavat iloisesti, mutta onneksi nekään eivät ole ikuisia.

Elämän voima kontrolloi kohtaloamme, sen yleiskuvaa. Meillä on joko mahdollisuus mennä virran mukana ja nauttia, tai sitten voimme yrittää pitää kiinni jokaikisestä kivestä, olla peloissamme ja vastustaa. Se on ainoa valinta, joka meillä on. Joki kuljettaa meitä joka tapauksessa. Dave Oshana

Kyllä järki on hieno tunne!

Keskiviikkona 09.09.09

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliseen. Kun olin viime viikolla kirjoittanut päiväkirjaan uusista velkasotkuistani, minulle selvisi, mistä koko juttu lähti liikkeelle. Ymmärsin, mikä tällaiseen kummalliseen toimintaan oli syynä. Se oli ihan raittiuden perusjuttu, mikä pääsi unohtumaan. Kun keväällä ja alkukesästä otin uutta velkaa, toimin tunteella. Raittiina pysymisen perusjuttu on se, ettei toimita tunteella. Tunteita toki saa olla, mutta niiden mukaan ei toimita. Toimitaan järjellä. Varsinkin raha-asioita tulisi hoitaa järjellä. Kylläpä järki on hieno tunne!

Mitä siinä sitten tapahtui, kun sekoitin tunteet raha-asioihin? Tässä on mainio esimerkki: Minulta meni luottotiedot muistaakseni vuonna 1992. Sen jälkeen olin jonkinlainen toisen luokan kansalainen. Se, että luottotietoja ei ole, aiheuttaa huonommuuden tunnetta ja epäonnistumisen kokemuksia. Kun luottotietoni sitten palasivat tänä keväänä, 17 vuoden jälkeen, siitä tuli mieletön onnistumisen kokemus sekä hyväksytyksi tulemisen tunne. Ennen kaikkea ihminen haluaa tuntea itsensä hyväksytyksi. Meikäläisellä, ja monilla muilla päihdetoipujilla, itsensä hyväksyminen on hukassa, joten hyväksyntää haetaan ympäriltä. Tähän jäin huomaamattani koukkuun.

Miten kivalta tuntuikaan, kun naputteli pikavippihakemuksen puhelimella, ja vastauksena tuli: Hakemus on hyväksytty! Minun mielestä se tarkoitti: Minut on hyväksytty! Se oli hieno fiilis, ja addikti lähtee sellaista toistamaan, kun perusjuttu on unohtunut. Hittolainen!

Nyt hoidan velkajärjestelyn lisätilityksiä ja uusia kulutusluottojani. Aion takoa kallooni tulikirjaimin: TUNTEELLA EI TOIMITA! Miten se pääsikin unohtumaan? Olen aikaisemminkin joutunut tämän kanssa tekemisiin: Joitakin vuosia sitten, vaikka olin ollut jo pitkään päihteetön, minulla oli jäljellä taipumus hikeentyä nopeasti. Kerran suutuin puhelimessa kaverilleni, ja välittömästi toimin suuttumukseni mukaan eli heitin puhelimen seinään. Monesti lähdin tilanteista ovet paukkuen. Nyt olen aika hyvin päässyt näistä tunteella toimimisista eroon, mutta eikös se putkahda sitten raha-asioissa esille! Valmiiksi ei todellakaan tulla. Meikäläinen on kuin Homer Simpson: Oppii, erehtyy, oppii, erehtyy, oppii, erehtyy jne loputtomasti. Yhtä älykäs kuin käkikello.

Sinun täytyy muuttaa mieltäsi eikä käyttäytymistäsi, ja silloin on kyse halukkuudesta. Et tarvitse ohjausta muulla kuin mielen tasolla. Oikaisu kuuluu vain sille tasolle, jolla muutos on mahdollinen. Oiretasolla muutos ei merkitse mitään, koska siellä se ei pysty toimimaan. Gary R. Renard

Jättivelat ulosotossa

Keskiviikkona 2.9.2009

Eräs tunnettu juorulehti oli taas juorujen puutteessa tarkistellut julkkisraukkojen ulosottotietoja. Kun ei muuta kerrottavaa ole, toimittajat tilaavat julkkisten ulosottotodistuksia ulosottovirastosta. Se on varma nakki se. Joku on aina unohtanut jonkin parkkisakon maksaa, ja sitä sitten voi revitellä juorulehden kannessa. Minä en ainakaan lehteä tuolla otsikolla osta; mikään ei ole niin tylsää kuin ulosottovelka. En tiedä, kuka raukkaparka oli päässyt lööppeihin jättiveloillaan, ja mikä mahtaa olla juorulehden toimittajan mielestä jättivelka. Mikään velka ei tee ihmisestä huonoa ihmistä, se tulisi aina muistaa. Velka ja ulosotto ovat tänä päivänä yhä useamman todellisuutta. On täysin inhimillistä tehdä virheitä, kaikki tekevät virheitä. Virheet tietenkin korjataan.

Mutta mitäpä sitten, kun tekee saman virheen uudestaan. Tai lyö päätään seinään moneen kertaan, niin kuin Homer Simpson. Sanotaan, että on mielenvikaisuutta tehdä sama virhe eri tuloksen toivossa. Meitä mielenvikaisia sitten täällä riittää. Kerron tässä nyt hieman itsestäni:

Velkajärjestelyni päättyi tämän vuoden helmikuun lopussa. Luottotiedot palasivat takaisin sen jälkeen pika pikaa. Eräänä päivänä uteliaisuus voitti, ja kävin Suomen Asiakastiedon omatieto- sivuilla tarkistamassa luottotietoni. Ilolla ja ylpeydellä ei ollut rajaa, kun silmäilin omia puhtaita luottotietojani. Ne olivat ensi kertaa puhtaat sitten vuoden 1992. Tulostin oikein luottotietoni ja hetken jopa harkitsin niiden kehystämistä seinälle.

Toukokuun alussa minua alkoi ahdistaa rahatilanteeni. Arkiseen elämiseen rahat riittivät, mutta nyt oli tulossa syntymäpäivää ja rippijuhlaa. Isompaa rahantarvetta oli. Päätin hakea lainaa, mutta pettymys oli karvas, kun luotontarjoaja toisensa jälkeen hylkäsi hakemukseni. Työsuhteeni oli määräaikainen, asuin vuokralla... Siinä muutama asia, jotka varmasti painoivat luottopistelaskureissa. Sitten astuikin tyhmyys kuvaan. Jonkinlaisessa kiukunpuuskassa otin muutamia pikavippejä. Niitä toki myönnetään, kunhan luottotiedot ovat kunnossa eikä maksuhistoriassa ole moitittavaa. Niinpä minä järjestin kesäiset juhlat pikavippien avustuksella. Sen jälkeen hankin pari luottokorttia, joilla maksoin pikavipit pois. Sitten otin pikavipit uudestaan selvitäkseni palkattomasta kuukaudesta. Sitten matkustimme etelään, mutta se oli lapseni rippilahja sukulaisilta.

Kun tulin kesälomalta töihin, otin ensimmäisenä vastaan itseni. Selvittelin omat uudet velkani. Niin minä tollo velkaannuin uudestaan. En pahasti, mutta sen verran pahasti kuitenkin, että järjestelen velkani ulosoton kautta. Otin yhteyttä velkojiin ja pyysin toimittamaan velkani pikaisesti ulosottoon ja tekemään luottotietoihini merkinnän. Mitä tämä oikein on? Eikö juuri minun pitäisi tietää, ettei näin toimita? Pitäisi ja pitäisi... Minun tulkintani tästä uudesta velkaantumisesta on nyt se, että halusin nopeasti takaisin tuttuun ja turvalliseen tilaan, luottotiedottomuuteen. Sama juttu on pitkäaikaisvangeilla, kun pääsevät vapauteen; vangit tekevät nopeasti uuden rikoksen, jotta pääsevät takaisin tuttuun ja turvalliseen vankilaan.

Olen vuosia puhunut veloista, velkajärjestelyistä sekä painottanut sitä, että talouttaan pitää oppia hoitamaan, jotta velkajärjestelyn jälkeen ei uudestaan velkaannu. Kuulin monta surullista tarinaa uudelleen velkaantumisesta. Minun olisi pitänyt tietää, ja tiesinkin. En vain osannut elää luottotietojen kanssa. Se on ollut minussa ilmeisesti aina. Mitenkähän sellainen korjattaisiin?

En usko että saa yleistä hyväksyntää
näkemykseni kieroonkasvaneet
Voidaanko määritellä rajaa sellaista
kun hassusta tulee pelottavaa

Ei saisi ajatella näin
Mut se ei oo ainoo mitä teen väärin

Minussa on ongelma
jokin virhe ohjelmoinnissa
Puutteita koodissa
korvaan arvaamattomuudella
Tuntuu että tekijä unohti otsaan kirjoittaa
ravistettava ennen käyttöä

Tahtoisin olla se joka olin silloin
kun kuollakseni halusin
tulla sellaiseksi kuin nyt olen
noin tuhat vuotta taaksepäin

Vaikee on sietää kaiken paino
mut siihenkin voi kasvaa kiinni

Minussa on ongelma
jokin virhe ohjelmoinnissa
Puutteita koodissa
korvaan pessimistisyydellä
Tuntuu että tekijä unohti otsaan kirjoittaa
ravistettava ennen käyttöä

Joskus aion vielä kääntää
kelkkani ja tehdä korjausliikkeen
aion parantaa kaikki tehdyt vauriot
melkein uskon itsekin

Minussa on ongelma
jokin virhe ohjelmoinnissa
Puutteita koodissa
korvaan piittaamattomuudella

Minussa on ongelma
jokin virhe ohjelmoinnissa
Puutteita koodissa
korvaan tyytymättömyydellä
Tuntuu että tekijä unohti otsaan kirjoittaa
ravistettava ennen käyttöä

(Apulanta: Ravistettava ennen käyttöä)

Lempeä valitus

Maanantaina 24.8.2009

Suomessa on viranomaisten päätöksistä valittaminen helppoa ja suorastaan lempeää. Jos esimerkiksi KELA tekee virheen asumistukipäätöksessään, voi päätökseen hakea muutosta laatimalla valituskirjelmä. Kirjelmän voi kirjoittaa tällöin vapaamuotoisesti, tai kirjelmää laatiessa voi käyttää valmista lomakepohjaa. Valituskirjelmä toimitetaan KELAN toimistoon, jonka jälkeen KELA tarkistaa ja oikaisee, jos päätös on ollut virheellinen.

Miten vastaava tilanne sitten hoidetaan Kiinassa? Henkilö menee valittamaan asianomaiselle viranomaiselle virheestä, jolloin paikalle kutsutaan poliisit. Valituksen tehnyt henkilö pidätetään tai hänet toimitetaan mielisairaalaan. Mikäli häntä ei pidätetä, saattaa olla, että hänen jalkansa murskataan. Suomalainen valitus on kuin lempeä kesätuuli kiinalaiseen valitukseen verrattuna.

Mikäli KELA ei oikaise asumistukipäätöstään, asianomainen voi valittaa asiasta muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnassa asian käsittely saattaa kestää jopa vuoden. Ylin valitusaste on vakuutusoikeus.

Kiinassa Pekingin vanhan rautatieaseman vieressä sijaitsi ennen Pekingin olympialaisia Valittajien kylä. Kiinalaiset tulevat maakunnista ympäri Kiinaa Pekingiin valitustoimistoon hakemaan asioilleen oikeutta. Eräs mies odotti asialleen päätöstä 24 vuotta.

Kiinalainen valittaja saapuu valitustoimistoon pitkän matkan takaa. Paikalliset viranomaiset ovat häntä jo kenties pitäneet pidätettynä tai teloneet häntä. Mutta sekään ei riitä; paikalliset viranomaiset lähettävät valittajien perään Pekingiin Noutajia, joiden tehtävänä on etsiä Valittaja käsiinsä ja palautettava hänet kotipaikkakunnalle. Noutajien työtä eivät varmasti ohjaa minkäänlaiset eettiset periaatteet.

Valitustoimistoissa ei ole yhtään helpompaa. Väkeä, joiden asiat eivät etene vuosikausiin, on pilvin pimein. Valitustoimistoissa joutuu usein pidätetyksi, mielisairaalaan tai Valittaja luovutetaan Noutajille. Ihmisiä tapetaan.

Millaista luonnehdintaa voisi käyttää ihmisestä, joka kaikesta huolimatta menee läpi harmaan kiven, asuu vuosikausia Valittajien hökkelikylässä, pakenee Noutajia, katselee kun ympäriltä kuolee kohtalotovereita; millä adjektiivilla voisi kuvata sellaista rohkeutta, periksiantamattomuutta, uskoa hyvän ja oikeudenmukaisen voittoon tässä maailmassa? Virheellisestä asumistukipäätöksestä tuskin on kysymys, mutta eräs Valittaja oli saanut yllättäen potkut työpaikalta. Kiinassa ei ole sosiaaliturvaa, joten potkujen saaminen on katastrofi. Työntekijälle ei myöskään selitetty, miksi potkut annettiin eikä hänelle maksettu erorahoja. Tämä on jotakin kiinalista hurjuutta!

Onneksi Suomessa voi mennä rauhassa KELAan valittamaan. Jos asiallisesti valittaa, ketään ei pidätetä, ei toimiteta mielisairaalaan eikä hakata henkihieveriin. Mikäli erimielisyydet jatkuvat, oikeutta asialleen saa jo vuoden odottamisen jälkeen. Ei tarvitse muuttaa Helsinkiin roskapönttöön 24 vuodeksi odottamaan asialleen päätöstä. KELAn virkailija ei myöskään hiivi pimeillä kujilla kimppuun eikä telo sukulaisia liikuntakyvyttömäksi.

Tähän kirjoitukseen sain inspiraation eilisestä Aamulehdestä, joka kirjoitti KELAn valitusten pitkästä käsittelyajasta sekä eilen esitetystä ykkösdokumentista Kiinalainen valitus (TV1). Ykkösdokumentti tulee muuten usein lauantaisin uusintana.

Kiinan erikoistalousalueilla työpäivät ovat usein 16-tuntisia, 6-7 päivää viikossa - eräässä Hondurasin hikipajassa sesonkien aikaan työvuorot voivat olla jopa 48-tuntisia, jolloin työntekijöihin ruiskutetaan amfetamiinia. Ylityöt ovat usein pakollisia, lakkoilu kielletty, puhuminen kielletty, hymyileminen kielletty, työolosuhteet surkeat ja vaaralliset, uhkailua, pelottelua. Naomi Klein: No logo

Täällä ollaan taas!

Maanantaina 17.8.2009

Kesäloma oli PITKÄ. Kerrankin oli sellainen kesäloma, etten laskenut päiviä sen loppumiseen. Kesäloma oli niin pitkä, ettei edes osannut laskea. Kesäloma oli myös kiva; vietimme lapsen rippijuhlia ja kävimme matkalla. Ikävä kyllä kaikki kiva tarkoittaa aina rahanmenoa, joten kesälomalla myös velkaannuin. Kerron siitä tarkemmin sellaisena päivänä, kun on aikaa kirjoittaa.

Ensimmäinen työpäivä on kulunut tietokoneen rakkineiden käynnistämisessä. Sähköpostit olen ehtinyt joten kuten selaamaan, mutta työn keskeyttää vähän väliä jokin päivitystoiminto, joka haluaa sulkea tietokoneen. Päivä on siis suurimmaksi osaksi ollut tietokoneen sulkeutumista ja avautumista. Kaiken maailman käyttäjätunnukset ja salasanat ovat olleet hukassa. Viiden tunnin työrupeaman jälkeen kaikki muu on jo selvitetty, mutta Takuu- Säätiön sähköposti kyselee ihan kummia.

Mikkeliin ollaan puuhaamassa vertaistalousneuvojien peruskoulutusta lokakuun puoliväliin! Syyskuussa tuuraan toiminnanohjaaja Nooraa Itä-Suomen A-kiltanaisten LUPA UNELMOIDA- seminaarissa. Joulukuussa on jo totuttuun tapaan vertaistalousneuvojien jatkokoulutus. Joulukuun lopussa päättyy Omille jaloille- projekti... Mutta täysillä mennään loppuun saakka, ja sillä asenteella, että toiminta saa edellytykset jatkumiselle.

Täällä ollaan taas, toimistolla.. ja välillä työmatkoilla. Soitellaan ja kirjoitellaan!

Kesälomalla

Torstaina 28.5.2009

Huomisen päivän jälkeen jään pitkälle kesälomalle. Kesäloman pituutta selittänee se, että osa siitä on palkatonta. Kirmailen siis kesälaitumilla 1.6 - 16.8.2009. Työpöydän ääreen palaan jälleen maanantaina 17.8. klo 7.30. Lämpöistä, lempeää ja huoletonta kesää kaikille!

Työsähköpostiini voi laittaa viestejä pitkin kesää. Lupaan vastata niihin heti ensi töikseni, kun palaan työhön!

 Auringonlasku Kaunisniemessä toukokuun vertaistalousneuvojien koulutuksessa 2009

Velat kuolee, minä en

Keskiviikkona 27.5.2009

Onko raha henkilökohtaisen arvojärjestyksesi ykkönen? Millaisen arvojärjestyksen teksisit tänään?

Joskus vuosia sitten minulta kysyttiin, mikä asia on minulle kaikkein tärkein? Minkä jutun sijoittaisin arvojärjestykseni ihan ensimmäiselle sijalle? Olin kuin puulla päähän lyöty. En ymmärtänyt, mitä arvojärjestyksellä tarkoitetaan. Arvo? Rahalla on arvo. Esineillä on arvo, mutta ei minulla ollut mitään arvokasta. Sitten minulle väännettiin rautalangasta, että on olemassa asioita, joita voi laittaa arvojärjestykseen. Tavallisimpia arvoja ovat perhe, työ, koti, uskonto ja isänmaa. Nyt ymmärsin. Piirtelin paperille kolmion, jonka huipulle asetin lapset. Tottakai jokainen äiti laittaa lapset tärkeysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle. Lasten jälkeen kirjasin kolmioon kodin, sukulaiset, työpaikan, koulutuksen ja vaikka mitä. Itseäni en kirjannut koko kuvioon, ja siihen sitten tartuttiinkin. Missä minä olen? Enkö ole kelvollinen omaan listaani elämäni tärkeimmistä asioista? Omasta mielestäni itseni kirjaaminen listaan olisi merkinnyt itserakkautta, joka kalskahtaa kovin negatiiviselta. Taas minulle väännettiin rautalangasta, että minun tulisi sijoittaa nimenomaan itseni oman tärkeysjärjestykseni ykköseksi. Nimenomaan minä olen oman elämäni tärkein henkilö. Jos minä voin huonosti, se säteilee ympäristöön eli lapsiin, sukulaisiin, työhön ja joka asiaan. Jos minä voin hyvin, kaikki ympärilläni voivat hyvin. Siksi minun on huolehdittava ennen kaikkea itsestäni. Arvojärjestykseen tulee siis ensimmäiseksi AINA oma itse.

Mihin raha sitten tulee? Raha voi liittyä omaan hyvinvointiini. En tarvitse rahakasoja voidakseni hyvin, mutta asiani minun tulisi hoitaa hyvin voidakseni hyvin. Eli laskut on hyvä maksaa, että omatunto säilyy puhtaana. Mutta ylimääräisiä tavaroita ei tarvitse ostaa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Muussa mielessä rahan ei tulisi liittyä elämän arvokkaimpiin asioihin. Rahaa tarvitaan elämiseen, mutta raha ei minulle voi olla arvo sinänsä. Vai onko niin, että arvot vaihtelevat päivän ja mielialan mittaan? Onhan se niinkin. Eikö tässä maailmassa ole mitään pysyvää?

Eräissä opetuksissa ihmistä verrataan taloon, jossa on neljä huonetta. Ihminen elää yhdessä huoneessa, joka on pienin ja huonoin, ja ellei hänelle kerrota muista aarteita täynnä olevista huoneista, hän ei osaa epäillä niitä olevankaan. Kun hän on saanut tietää niistä, hän alkaa etsiä avaimia muihin huoneisiin ja erityisesti neljänteen, joka on kaikkein tärkein. Vasta sitten, kun ihminen on löyt'änyt tähän huoneeseen, hänestä tulee talonsa isäntä. Vasta sitten talo kuuluu hänelle kokonaan ja ainiaaksi. Neljäs huone antaa ihmiselle kuolemattomuuden, ja kaikki uskonnolliset opetukset pyrkivät näyttämään tien sinne. On olemassa paljon teitä, joista jotkin ovat lyhyempiä ja jotkin pitempiä, toiset vaikeampia ja toiset helpompia, mutta poikkeuksetta kaikki johtavat tai pyrkivät johtamaan samaan suuntaan, kuolemattomuuteen. G.I. Gurdjieff

Kiinnostaako pikavippi?

Tiistaina 19.5.2009

Käy katsomassa Vippiriihen vippisivu: http://www.freewebs.com/vippiriihi/

Miltä Vippiriihen sivu vaikutti? Herättikö luottamusta? Missähän mahtaa luurata Vippiriihen Y-tunnus? Mikäli mielii pikavippiä, kaikenkirjavia vippifirmoja netistä löytyy. Kaikenkarvaisilta sivuilta vippiä ei kannata lähteä hakemaan. Lainantarjoajan sivulta pitää ehdottomasti löytyä Y-tunnus ja rekisteriseloste. Vippiriihen kaltaisia "lainantarjoajia" netistä löytyy useita. Toiminnan tavoite taitaa olla enemmän tekstiviestimaksujen keruu.

Oletteko kuulleet pikavippipelistä? Se on peli, jota moni suomalainen pelaa tällä hetkellä. Se on myös peli, jota ei voi voittaa. Pikavippipeli käynnistyy, kun ottaa pikavipin maksaakseen sillä ensimmäisen pikavipin pois. Se menee siis näin: Otetaan pikavippi 300 euroa. Kallis, mutta palvelualtis ja ystävällinen pikavippifirma lähettää laskun: 375 euroa. Sitten huomataan, ettei rahaa laskun maksamiseen ole. Selataan netistä pikavippifirmoja lisää, otetaan kahdesta pikavippifirmasta molemmista 200 euron laina. Näin siksi, ettei 400 euron pikavippiä uutena asiakkaana juurikaan saa. Kun kahdesta firmasta tilille tupsahtaa muutamassa minuutissa yhteensä 400 euroa, maksetaan vanha pikavippi pois, ja käteen jää vielä muutama kymppi. Seuraavaksi postilaatikkoon tipahtaa kaksi pikavippilaskua: 245 euroa/kpl eli yhteensä 490 euroa. Nyt palataan sen alkuperäisen vipinantajan saitille, ja vanhana asiakkaansa saadaan yksi 400 euron vippi. Jostain toisaalta etsitään toinen pienempi vippi. Jälleen parin minuutin päästä laskuihin tarvittava summa on tilillä, mutta kylläpä harmittaa, kun käteen ei jää juurikaan mitään. Otetaan siis yksi ylimääräinen vippi: 100 euroa, jotta päästään kylille karjahtelemaan. Näin vippien määrä nousi jo 600 euroon, josta laskua tulee seuraavasti: 400 euron vippi muuttuu 460 euroksi, jos vippi maksetaan jo viikon sisällä. Kahdesta satasen lainasta saa pulittaa noin 120 euroa kappaleelta. Eli 600 euron pikavipeistä tulee maksettua 700 euroa. Tässä vaiheessa löydetään sivustolle, joka tarjoaa pikalainaa toimitus- ja käsittelykuluilla. Koroista ei paljon puhuta, mutta jos viitsii katsoa taulukosta, niin huomaa, että 300 euron pikavipistä kuukauden laina-ajalla saa pulittaa 512 euroa ja risat. Mutta tässä vaiheessa peli on jo käynnissä, ja rahaa on otettava sieltä, mistä sitä saa.

Toimitus- ja käsittelykulut sekä korot eivät ole ainoa asia, joka aiheuttaa vippailijalle velkahelvettiä. Myös puhelinmaksut tekevät sitä. Useimmat pikavippifirmat tunnistavat asiakkaansa puhelimen perusteella. Pikavippiviestejä lähetellään puolin ja toisin: 1. Vipin hakeminen 2. Hakemuksen vastaanottaminen 3. Hyväksyminen tai hylkäys 4. Ehtojen hyväksyminen ja allekirjoitus. Noin neljä viestiä kulkee yhden vipin hakuprosessissa. Yksi viesti maksaa yleisimmillään 1,90 euroa. Asiakas maksaa myös vastaanottamansa viestit. Kallein viestihinta on 5 euroa kappaleelta. Eli siinä vaiheessa, kun vippejä on niin monta kuin on vippifirmoja, alkaa myös puhelinlasku huimata.

Miten peli sitten päättyy? Se päättyy aina huonosti. Sitä ei voi voittaa. Mitä pidemmälle pelaa, sitä suuremmaksi velkamäärä kasvaa. Pelaamisella voi ainoastaan hieman siirtää kuplan puhkeamista. Pikavippipeliä ei kannata aloittaa ollenkaan. Jos sen on aloittanut, se kannattaa pikaisesti lopettaa. Entäpä jos kyseessä on sairaus? Miettikää sitä! Miettikää, voisiko pikavipit kieltää lailla kokonaan?

Tekevä

Keskiviikkona 13.5.2009

Viikko on vierähtänyt taas ennätysvauhtia. Viime viikkoinen vertaistalousneuvojien peruskoulutus saatiin onnistuneesti päätökseen. Mieltä ei mustannut kuin Suomen häviö MM-jääkiekossa USAlle. Siihen loppui Suomen tie tämän vuoden MM- kisojen osalta. Häviö pimensi torstaiaamun koulutuksessa, mutta onneksi mukavat velka- asiat veivät ajatukset nopeasti toisaalle.

Torstai-iltana seikkailimme Lammin keskustaan. Kävimme katsomassa mm. upeata Lammin kirkkoa. Saunomisen ja hyisessä Pääjärvessä polskimisen jälkeen siirryimme ilta-aurinkoon laavulle. Laavulla vietimme iltaa makkaranpaiston ohella. Grillimakkaraa kuluikin hurjat määrät koulutuksen aikana.

Koulutuksesta valmistui yhdeksän vertaistalousneuvojaa. A-Kiltojen Liitto on nyt kouluttanut yhteensä 35 vertaistalousneuvojaa. Heistä 28 toimii tällä hetkellä. Uusien vertaistalousneuvojien yhteystiedot ilmestyvät nettisivuille ja Omille jaloille- tiedotteen mukana A-kiltoihin toukokuun aikana.

Uusi viikko on jo pitkällä. Eilen kävin Jyväskylässä tapaamassa Tekevän ihmisiä. Työvalmennussäätiö Tekevä järjestää kuntouttavaa työtoimintaa Jyväskylässä. Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tekevällä on useita eri työyksiköitä: Graafiset mediapalvelut, kehystämö, keittiö- ja siivouspalvelut, kiinteistönhoito, kilpivalmistus ja mainosteippaus, kirjansitomo, kokoonpano, ompelimo, pesula, autokorjaamo, polkupyöräkorjaamo, myymälä, kierrätyskauppa, kutomo ja verhoomo, metallipuoli ja puutyö sekä naamiaisasuvuokraamo. Työvalmennuksessa työvalmentaja tukee ja opastaa.

Jyväskylän matkaan sisältyi myös uusia matkustuskuvioita. Rata välillä Jämsä- Jyväskylä oli remontissa, joten osa matkasta taitettiin linja-autolla. JunaBussi oli ihan mukava yhdistelmä.

Kohta alkaa taas Velkalinjan päivystys. Päivystän koko toukokuun tästä eteenpäin jokaisena arkipäivänä, useimmiten klo 10 - 12. Kesälomalle jään projektista 3.6 alkaen, Velkalinjasta 6.6 alkaen. Lomaa pidän tänä vuonna pitkään. Palaan töihin vasta 17.8. Osa lomasta on palkatonta, joten älkää suotta kadehtiko.

Päivän (viikon) mietelause löytyy P.D. Ouspenkyn oudosta kirjasta: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta...

Jos ihminen, jonka koko sisäinen maailma muodostuu ristiriitaisuuksista, yhtäkkiä tuntisi kaikki nämä ristiriitaisuudet samanaikaisesti itsessään, jos hän samanaikaisesti tuntisi, että hän rakastaa kaikkea mitä vihaa ja vihaa kaikkea mitä rakastaa, ja että hän valehtelee kertoessaan totuuden ja kertoo totuuden valehdellessaan, ja jos hän kykenisi tuntemaan tästä kaikesta johtuvan häpeän ja kauhun, niin se olisi tila, jota kutsutaan omaksitunnoksi.

Kaunis ilta Kaunisniemessä

Keskiviikkona 6.5.2009

Ilta-aurinko paistaa Kaunisniemessä. Sää on tuulinen ja viileähkö. Vähän väliä suuntaan katseeni Pääjärvelle ja mietin, uskaltaisinko tänään mennä uimaan. Eilen, ensimmäisenä vertaistalousneuvojien koulutuspäivän iltana, uskaltauduin nopeasti kastamaan portailta laiturin päästä. Laituri oli pitkä kuin nälkävuosi, ja tuuli oli hyinen. Tänään tuuli puhaltaa ja vesi velloo ihan yhtä lailla. En tiedä, kun laituri on niin pitkä...

Eilen aloitimme vertaistalousneuvojien 3. peruskoulutuksen. Kaunisniemeen saapui yhdeksän vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta ja kaksi innokasta koulututtajaa. Ensimmäisen koulutuspäivän puhuimme vertaistalousneuvonnan eritysipiirteistä ja työvälineistä. Iltaohjelmaan kuului saunominen ja makkaroiden paistaminen saunatuvalla.

Tänään meillä oli Kultalahden Marianna A-Kiltojen Liitosta kouluttamassa. Päivän aiheita olivat: Mitä mielenterveys tarkoittaa, Hyvän mielenterveyden vaikutukset, Mielenterveyteen vaikuttavia suojaavia tekijöitä, Mielenterveyteen vaikuttavia riskitekijöitä, Elämän monet kriisit, Itsetuhoinen käyttäytyminen ka itsemurha sekä miten auttaa?

Illallisen/ päivällisen/ ruoan/ ilta- aterian jälkeen teimme luokkaretken kauppakeskus Tuuloseen. Harmillista oli se, että suurin osa Tuulosen putiikeista oli mennyt juuri klo 18.00 kiinni.

Termit aiheuttivat koulutuksessa hämmennystä. Huolimaton kouluttaja oli kirjoitellut koulutusohjelmaan erilaisia aterioihin liittyviä termejä, eikä niissä ollut mitään logiikkaa. Milloin mentiin illalliselle, milloin päivälliselle tai milloin ohjelmassa luki tönkösti, että: ruoka. Termit ovat olleet projektissa usein isossa osassa. Suurimman pohdinnan aiheutti projektin alussa talous- ja velka- asioihin erikoistuneen tukihenkilön nimitys. A-Kiltojen Liitto silloin nuiji pöytään omalle kohdalleen nimityksen: vertaistalousneuvoja.

Nyt on keskiviikkoilta, ja odottelemme jääkiekko- ottelun, Suomi- USA, alkua. Menemme sitä takkatuvalle katsomaan porukalla. Samalla halukkaat voivat saunoa ja uskalikot uida.

Näkökulmia velkamaailmaan

Keskiviikkona 29.4.2009

Tänään oli yksi kevään kohokohdista: Omille jaloille - näkökulmia velkamaailaan - seminaari pidettiin Näsin salilla. A-Kiltojen Liiton osahankkeen lisäksi järjestäjinä toimivat Kriminaalihuollon tukisäätiön osahanke, Takuu- Säätiö, KRIS Tampere ry sekä Tampereen A-kilta ry. Seminaarin tarkoituksena oli avata näkökulmia velkamaailmaan. Puhujina olivat talous- ja velkaneuvoja Tuula Sadeharju Tampereen kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta, kihlakunnanvouti Kari Virtanen Pirkanmaan ulosottovirastosta ja toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu- Säätiöltä. Tilaisuuden avasivat toiminnanjohtaja Timo Valkama KRIS Tampere ry:stä ja toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen Tampereen A-kilta ry:stä. Omille jaloille- hankkeesta seminaariväelle kertoi projektipäällikkö Jukka Heinonen. Duunarit Sari ja Jenni (Jenni Tuulensuu, Kriminaalihuollon tukisäätiön osahanke) kertoivat osahankkeidensa toiminnasta sekä vertaistalousneuvonnan tilanteesta Tampereella.

Tampereen A-killassa toimii tällä hetkellä neljä aktiivista vertaistalousneuvojaa. KRIS Tampereessa vertaistalousneuvojia on seitsemän. Yhteensä Tampereen A-killalla ja KRISillä on neljä taloustietopistettä Tampereella. Tampereella vertaistalousneuvonta on saanut hyvän jalan sijan, ja toiminta todennäköisesti juurtuu Tampereelle. Kuitenkin yhteistyötä tarvitaan. Syys- lokakuussa pidetään suuri neuvottelukokous tamperelaisten toimijoiden kanssa ja pohditaan, miten vertaistalousneuvonta tulisi jatkumaan projektin päättyessä vuoden 2009 lopussa. Takuu- Säätiö tulee huolehtimaan Omille jaloille- materiaalin tuottamisesta ja päivittämisestä projektin päätyttyä. Takuu- Säätiö järjestää jatkossa myös vertaistalousneuvojien perus- ja jatkokoulutusta. Omille jaloille- toimintaan jää kuitenkin projektityöntekijöiden kokoinen aukko. Kuka on jatkossa se, joka tukee vertaistalousneuvojia ja koordinoi toimintaa? Tampereella vastaus voisi löytyä järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Kun kaikki asiasta kiinnostuneet toimijat lyövät hynttyyt yhteen, jotain keinoja varmasti keksitään.

Seminaarissa oli tänään 50 kuulijaa. Radio Tampere kävi tekemässä seminaarista pienen haastattelun, joka tuli ulos tänään iltapäivällä klo 15.15. Enpä päässyt itse kuulemaan, mutta se oli varmasti vain positiivinen asia. Oman äänen kuuleminen eetterissä ei ole kovin hehkeä kokemus.

Kiitän lämpimästi kaikkia seminaariin järjestelyihin osallistuneita, erinomaisia puhujia sekä kaikkia osanottajia! Teitte päivästä onnistuneen!

Ystävät hyvät, rakkauden jyvät,
lämpöiset kiitokset, kultaiset ajatukset,
teille annan nämä,kesäiset toivotukset,
aurikoiset halaukset.

Rottapäivä toimistolla

Keskiviikkona 22.4.2009

A-Kiltojen Liiton toimistolla on tänään rottapäivä. Toimistorottia on tullut vierailulle. Pohjoinen Zen ja Rankka Ankka uinuvat rauhallisesti, turkit unesta pörröisinä kuljetusboksissa työhuoneeni nurkassa. Meille kotiin hyökkäsi tänään myrkytyspartio. Joku naapuri on ilmeisesti valittanut sokeritoukista, ja nyt koko iso kerrostalo desinfioidaan. Kotieläimet ja ihmiset häädettiin talosta koko päiväksi.

Rottien sijoittelu kokonaiseksi päiväksi kotitalon ulkopuolelle oli hankalaa. Rottia on kuusi yhteensä. Samaan laumaan kaikkia ei voi tällä hetkellä laittaa. Vanhat rotat kurittavat uusia tulokkaita niin, että turkit pöllyävät. Tyttäreni sai onneksi kaverilleen neljän rotan lauman. Minä toin pienokaiset sitten tänne toimistolle, kun työkaverit antoivat siihen suostumuksensa. Aamun bussimatka oli Rankka Ankasta ja Pohjoisesta Zenistä pelottava: Kylmä ilma pyrki kassin raoista kuljetusboksiin, bussi tärisi ja mörisi. Rottaparat vapisivat toimistolla ensimmäisen tunnin. Sen jälkeen ne ryhtyivät uteliaina kurkkimaan, että minnekäs sitä ollaan tultu. Tomaatti- ja talouspaperiaamiaisen jälkeen kaksikko nukahti päiväunilleen. Mitään apua töihin en ole heistä koko päivänä saanut!!!

Kevään kiireisin ajanjakso on alkanut. Se käynnistyi tämän viikon alussa ja jatkuu toukokuun puoliväliin saakka. Huomenna olen lähdössä Helsinkiin Omille jaloille- tiimipäiville. Ensi viikon kruunaa Omille jaloille - näkökulmia velkamaailmaan - seminaari 29.4 Tampereella Näsin salissa. Arvuuttelin äsken seminaarin osallistujamäärää kahvitarjoilua tilatessani. Jos osallistujia on vähän, kaikki saavat mansikkapiirakkaa niin paljon kuin ikinä jaksavat syödä. Jos osallistujia on tosi paljon, tarjottavaa järjestyy lisää. Kaiken vouhottamisen keskellä unohdin kysyä, mitä tämä tulee maksamaan.

Viikolla 19 on vertaistalousneuvojien nelipäiväinen koulutus Lammilla. Työhuoneeni on jo täynnä vertaistalousneuvojien kansioita, luentolehtiöitä, erilaisia tulosteita, esitteitä, kulmalukkokansioita, kyniä ja ties vaikka mitä. Kevät tulee vertaistalousneuvojien koulutuksen myötä. Mukaan koulutukseen vielä mahtuu. Lähtijöitä on tällä hetkellä 11 henkilöä. Lähtijöille voin luvata ylimääräisenä ohjelmanumerona luokkaretken kauppakeskus Tuuloseen. Saan auton matkaan mukaan, joten mahdollisuus liikkumiseen on, jos tarvetta ilmenee.

Olen aloittanut Takuu- Säätiön Velkalinjan päivystämisen. Toukokuun aikana päivystän arkisin klo 10 - 12 lukuun ottamatta viikkoa 19, jolloin olen vertaistalousneuvojien koulutuksessa. Päivystämistä varten sain tänne toimistolle uuden puhelimen ja tietokoneen. Kaikki välineet ovat niin hienoja, että kieli keskellä suuta saa toimia ennen kuin rutiini tulee. Melko pienin sähläyksin on ensimmäisistä päivystysvuoroista selvitty!

On vain yksi periaate: Epätäydellisyys. Joka hyväksyy sen, jaksaa elää.
Eeva Kilpi

Lisätilityslaskelmia

Perjantaina 17.4.2009

Posti on tuonut viime päivinä mukavaa postia, velkojilta. Eilen suurin velkojani ilmoitti hyväksyvänsä velkajärjestelyni lisätilityslaskelmat sekä laatimani maksusuunnitelman. Kyseinen velkojani on vaihtunut vuosien varrella moneen kertaan. Ensin se oli Tampereen Aluesäästöpankki. TAP muuttui Suomen Säästöpankiksi. Pankkikriisin aikana Suomen Säästöpankki jaettiin, ja suurin osa minunkin veloistani siirtyi roskapankki Arsenaliin. Arsenal muuttui Aktiv Hansaksi. Aktiv Hansasta tuli C & A Finland, joka on tällä hetkellä Aktiv Kapital Portfolio. Välistä voi puuttua muutoksia.

Maksuohjelmani päättyi 28.2.2009. Kävin heti talous- ja velkaneuvonnassa lasketuttamassa lisätilitysvelvollisuuteni. Lisätilitettävää kertyi melkein 4500 euroa. Kirjoitin velkojille kirjeet lisätilityslaskelman oheen ja laadin maksusuunnitelmaehdotuksia. Lindorff ei ole vielä vastannut. Lindorff on toinen suuri velkojani. Tämä osa velkaa on peräisin myös TAP:sta ja Suomen Säästöpankista. Tämä osa ei lähtenyt Arsenaliin, vaan päätyi silloiseen KOPiin tai SYPiin, jotka myöhemmin yhdistyivät, ja joista tuli Merita. Merita muuttui Nordeaksi. Nordea siirsi saatavansa perintätoimisto Contantille, joka muuttui Lindorffiksi.  Välistä voi puuttua muutoksia.

Olen aloittanut lisätilistysten maksamisen. Niiden maksamiseen nykyisellä summalla menee noin kaksi vuotta. Lindorff tulee varmasti korottamaan summaa. Lindorff laskee lisätilitykset aivan eri tavalla kuin muut. Uskon, että Lindorff tulee nostamaan lisätilitysmääräni 15 000 - 20 000 euroon. Tämä arvio pohjautuu heidän aiempien vuosien lisätilityslaskelmiin. Kirjoitan lisää sitten, kun Lindorffin kirje saapuu.

Katastrofiajattelu valtaa minut aina omaa velkajärjestelyä ajatellessa. Toisten velkajärjestelyt tulee ajateltua järjellä eikä tunteella, joten tietää, ettei mitään hätää ole. Omia asioita miettii tunnehässäkässä, ja paniikki on valmis. Tästä syystä kenenkään ei pitäisi joutua hoitamaan omia asioitaan. Hyvä toimintamalli olisi sellainen, että jokainen hoitaisi naapurin asioita.

Elämän on annettava virrata myönteisenä ja voimakkaana kohti persoonallisuuden viitoittamaa päämäärää. Kompleksit rehottavat vain seisovassa vedessä. Raikas,vuolas virta tuhoaa ne oitis.
Ernst Kretschmer

Melkein 10 käskyä

Tiistaina 14.4.2009

Pidin lyhyen pääsiäisloman, ja nyt pääkoppa humisee tyhjyyttään. Puoliunessa möngin aamulla läpi harmaan ja sateisen Tampereen tänne työpaikalle. Vaikka oli tiistai, fiilis oli aivan maanantai. Maanantaiaamuissa on aina maailmanlopun merkit. Vai olisiko parempi sanoa, että maanantaiaamuissa on pelko siitä, ettei maailmanloppua tulekaan? Maanantaiaamuisin pidän maailmanloppua melko positiivisena asiana. Näissä fiiliksissä saavuin siis toimistolle, ja tuntuu, ettei päässä liiku vielä minkäänlaiset asiat.

Pääsiäisenä tuli käytettyä rahaa hutiloiden. Minun pitäisi laatia rahankäyttösuunnitelma aina! Kun en sitä laadi, rahat lipsuvat kaikkeen turhaan. Pääsiäislauantaina luin Aamulehdestä ilmoituksen, että kaupunkiin on tullut Suuri Käärmenäyttely. Lasten kanssa päätimme saman tien lähteä näyttelyyn. Se olisi jotain, mitä emme ole aikaisemmin nähneet. Käärmenäyttely oli pystytetty Tampere- talon Sorsapuistosaliin. Liput maksoivat 13 euroa aikuisilta ja 10 euroa lapsilta. Minä ja kaksi lasta pulitimme lipuista 36 euroa. Näyttelyn kiersimme vajaassa tunnissa. Käärmeet olivat hienoja. Niihin emme pettyneet, mutta minun mielestäni liput olivat järjettömän kalliit!

Onnekkaita olimme siinä suhteessa, että käärmenäyttelyssä ei toteutunut pahin pelkomme. Pelkäsimme nimittäin sitä, että joudumme todistamaan, kun käärmeelle syötetään elävä rotta. Meillä asuu kotona kuusi rottaa emmekä olisi kestäneet rotansyöntinäytöstä. Kuningasboa tosin oli sen verran muhkurainen, että arvelimme hänen aterioineen useammankin pikku jyrsijän kyseisen päivän aamuna.

Näyttelyssä oli myös omituisten otusten osasto. Sitä en olisi välttämättä halunnut nähdä, mutta tulipahan katsottua. Se oli kuin keskiaikainen freak show. Kaksipäinen kipikonna, parrakas nainen, elefanttimies, kuusijalkainen koira, mies kynttilä päässä. Nämä olivat siis pienoismalleja tai  keskiaikaisia valokuvia. Heh, ei keskiajalla ollut valokuvia, mutta jotain piirroksia tms. Koko näyttely oli vähän keskiaikainen ja surullinen. Käärmeetkin olisivat oikein hyvin voineet viipottaa siellä, minne ne kuuluvat, vapaudessa. Inhosin itseäni hetken, kun laitoin rahojani tuollaiseen asiaan.

Tiistaiaamu on edennyt liki ruokatuntiin saakka. Tänään iltapäivällä menen puhumaan talous- ja velka- asioita erään avohoitopaikan läheisryhmälle. Muuten viikko on rauhallinen, ja aion keskittyä koulutussuunnitelmiin. Kohta on toukokuu ja vertaistalousneuvojien koulutus.

Älä koskaan siirrä huomiseksi sitä,
minkä voit tehdä jo tänään.

Älä vaivaa toista asialla, jonka voit tehdä itsekin.

Älä tuhlaa rahojasi ennen kuin olet ne ansainnut.

Ole ostamatta sellaista mitä et halua, vain siksi,
että se on halpa.

Ylpeys maksaa enemmän kuin nälkä, jano ja kylmyys.

Koskaan ei ole kiusallista tehdä miellyttävää työtä.

Kuinka paljon kärsimystä ovatkaan aiheuttaneet
ne huolet, jotka eivät koskaan toteutuneet.

Hoida asiasi aina löysin rantein.

Ollessasi vihainen, laske kymmeneen ennen kuin puhut.
Mikäli olet erittäin vihainen, laske sataan.

Positiivarit

Samaria

Tiistaina 7.4.2009

Olin eilen Sininauhatalolla Helsingissä. Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön projektityöntekijä Jenni Tuulensuu järjesti ammattilaisten koulutuksen yhteistyötahoilleen Helsingissä. Paikalla oli työntekijöitä mm. työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta, Sovinto ry:stä ja Samaria ry:stä.

Samaria ry on yhteiskristillinen yhdistys, joka toimii yhteiskunnassa ennaltaehkäisten päihdehaittoja, tukemalla nuorten toimintaa, puhumalla raittiudesta sekä auttamalla jo vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja koko perheitä. Lisäksi se järjestää ja ylläpitää päihdeongelmaisille ja muille syrjäytyneille tukiasuntoja, tukitoimintoja arkeen sekä hoito- ja kuntoutuskoteja. Samaria on saanut nimensä Luukkaan evankeliumissa olevasta Laupias samarialainen –kertomuksesta. Sovinto ry puolestaan on vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu. Minulle molemmat yhdistykset ovat uusia, mielenkiintoisia tuttavuuksia.

Minun ja Jennin lisäksi kouluttamassa oli projektipäällikkömme Jukka Heinonen. Iltapäivän mittaisessa koulutuksessa pohdimme millaisiin talous- ja velkaongelmia koskeviin kysymyksiin työntekijät työssään törmäävät. Yksi kysymyksistä oli: Mihin ohjata nuoria talous- ja velkaongelmaisia ihmisiä? Nuoria työttömiä, joiden elämänhallinta on hukassa, taloudenhallinta on kaooksessa? Setlementtinuorten liitolla on meneillään HALTSAA PROGGIS - talousneuvontaa nuorille. Setlementtinuorten liiton nettisivuston kautta voi tilata nuorille talouskurssin. Sivustoon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos tekee työtä talous- ja velkaongelmissa olevien nuorten parissa.

Maanantainen Helsinki oli harmaa, aamusta hienoisen usvan peitossa. Pasilan tv- masto tervehti taas iloisesti junan puksutellessa Pasilan asemalle. Pasilan tv- mastosta ajaudun aatoksissani aina poliisisarja Pasilaan, ja se toi taas eilen hilpeyttä Pasilan ankeaan maanantaiaamun harmauteen. Pasila on jo muutenkin ankea ja harmaa, saati sitten ankeana ja harmaana päivänä. Eilen Pasila oli siis ankeuden ja harmauden huippu.

Käväisin Takuu- Säätiöllä. Järjestötalon ruokalassa oli yllättäen loistavaa ruokaa; lihapullia, joissa oli mustia oliiveja. Yleensä en oliiveista pidä, mutta tomaattiseen lihapullakastikkeeseen ne sopivat erinomaisesti. Päivä oli muutenkin onnistunut. Koulutusiltapäivä sujui mukavasti. Ainakin meillä oli tosi mukavia koulutettavia, sillä saimme paljon kysymyksiä. Iltapäivään mahtui monta mielenkiintoista keskustelua.

Seuraavat koulutukset ovat:

- Omille jaloille - näkökulmia velkamaailmaan - seminaari Tampereella 29.4.2009 klo 8.40 - 16.00 Näsin sali

- Vertaistalousneuvojien peruskoulutus 5. - 8.5.2009 Kaunisniemen leiri- ja kurssikeskus, Lammi

Molempiin koulutuksiin on mahdollisuus päästä vielä mukaan. Seminaari on suunnattu ammattilaisille Tampereen seudulla. Toki muiltakin paikkakunnilta voi tulla. Seminaari on maksuton. Vertaistalousneuvojien koulutus on maksullinen. Molempien koulutuksien ohjelmat löytyvät omillejaloille- sivuilta. Lisätietoja voi kysellä allekirjoittaneelta!

Pääsiäinen on sitten tuossa tuokiossa. Minä jään muutamaksi päiväksi vapaille nyt. Varsinaista talvilomaa en pidä, mutta pidän pidennetyn pääsiäsiloman: 8. - 13.4.2009. Iloista Pääsiäistä ja aurinkoisia kevätpäiviä!

Nyt on päällä Pääsinpäiwä;
pääsö päiwistä pahoista,
rauha riendäpi tygösi
waiwoista wapaus suuri. Paavo Remes

Pikavippi

keskiviikkona 1.4.2009

Asia on nyt niin, että minä olen ottanut pikavipin! Enkä minä ottanut sitä missään työhön liittyvässä tutkimusmielessä, mutta nyt tapausta sinänsä voidaan tutkia.

Oli maanantaipäivän aamu. Velkajärjestelyni maksuohjelma oli päättynyt noin kuukausi sitten. Tarvitsin rahaa eläinlääkäriin enkä oikein edes tiennyt paljonko. Yleensä voin lainata äidiltä pieniä summia, mutta nyt arvelin tarvitsevani 200 euroa. Äidillä ei varmaan olisi niin paljon. Päätin kokeilla ovatko luottotietoni palanneet. Selailin netissä erilaisia pikavipin tarjoajia. Päädyin pikavippifirmaan, jota netissä suositeltiin ja kuvailtiin luotettavaksi. Tämä pikavipin tarjoajan sivuilta löytyi myös mahdollisuus tunnistautua verkkopankkitunnuksin. Käytin sitä, sillä minulla on salainen puhelinnumero, jolla ei pikavippejä saa.

Tunnistauduin. Sitten alkoi melkoinen pohtiminen. 200 euron pikalainan kulut ovat 40 euroa, jos maksaa 14 päivän kuluessa. Jos lainan hoitaa 7 päivässä, kulut vähenevät 30 euroon. Pohdin, että pystyn kyllä maksamaan lainan takaisin viikon aikana. Eikä 30 euroa tuntunut pahalta, sellaisia korkoja olen tottunut maksamaan lapsille. 30 euroa tuntui myös pieneltä sen rinnalla, ettei lainaamiseen liittynyt nöyristelyä. Sen kun kysyi. Noudatin ohjeita ja seuraavaksi naputtelin tekstiviestin: 200.

Pienen hämmennyksen ja sekasorron hetken kuluttua puhelin piippasi vastauksen: Laina on hyväksytty. Se oli mannaa haavoille. 20 vuoden luottotiedottomuuden jälkeen minulle myönnettiin laina. Se oli ihme. Se oli käsittämätöntä. Olin ollut varma, että juuri minä en vapaudu veloista, vaikka velkajärjestely päättyi. Olin varma, että velkakurimukseni jatkuu hautaan saakka. Vastasin vielä viestiin ok, jonka jälkeen tekstiviesti ilmoitti, että laina olisi muutamassa minuutissa tililläni sekä toivotti hyvää päivän jatkoa.

Pikavippifirma hoiti osuutensa hienosti. Syytä onkin, sillä lainan vuosikorko on 571 %. Seuraavaksi minun tulisi hoitaa osuuteni. Parin päivän päästä tulikin jo muistutus velvollisuuksistani laskun muodossa. Jouduin potemaan huonoa omaatuntoa pikavipin ottamisen johdosta. Jouduin kokemaan pelkoa siitä, että sotken raha- asiani uudestaan. Kuitenkin sain rahalla tärkeän asian hoidettua. Asian, mikä ei olisi voinut odottaa tilipäivää. Eikä minun tarvinnut nöyristellä eikä selitellä. Huonoa omaatuntoa kannan aina, kun joudun lainaamaan. Laina ei ole tuloa, vaan menoa. Maksoin pikavipin seitsemässä päivässä. Kahdeksantena päivänä puhelimeni piippasi, ja pikavippifirma kiitteli suorituksesi. Minusta se oli samalla kutsu ottamaan uutta lainaa. Koukku oli viritetty.

Vaikka tavaraa ei olisi hankittu varastamalla, sitä on siitä huolimatta pidettävä ryöstösaaliina, jos sen omistaa ilman, että sitä tarvitsee. Mahatma Gandhi

Jyväskylässä

Perjantaina 27.3.2009

Järjestimme eilen 26.3 Jyväskylässä Omille jaloille- ammattilaisten koulutuksen yhdessä Jyväskylän A-killan Pirjo ”Piiku” Vääräsen kanssa. Koulutus oli iltapäivän mittainen, ja se järjestettiin Jyväskylän katulähetyksen nuorisokahvila Cafe Centerissä. Paikalle saapui 14 henkilöä Jyväskylän katulähetyksestä, Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiöltä. Kouluttajana toimi allekirjoittanut. Iltapäivän aiheita olivat: Velkajärjestelykeinot, velkamaailma omakohtaisena kokemuksena sekä talous- ja velkaneuvontapalvelut sekä vertaistuki Jyväskylässä.

Matka Jyväskylään alkoi Tampereelta kipakassa pakkassäässä. Kantamuksina minulla oli upouusi taloustietokansio ja monta kiloa Takuu- Säätiön ja Kuluttajaviraston esitteitä. Käteni venyivät metrin, kun kannoin esitekasseja ensin toimistolta edellisenä päivänä kotiin, kotoa rautatieasemalle jne. Kotiin päin tultaessa kantamukset olivat huomattavasti kevyemmät, sillä rankka esitepino jaettiin koulutukseen osallistuville.

Koulutuksessa oli hyvä ilmapiiri, ja minulle jäi sellainen vaikutelma, että nämä ammattilaiset haluavat antaa työajastaan osan asiakkaidensa talous- ja velkaongelmille. Asiakastyötä tekevien ammattilaisten ei tietenkään tarvitse lähteä perin juurin selvittämään ihmisten velkatilannetta ja tekemään velkajärjestelyhakemuksia. Riittävää on, että työntekijät ottavat talous- ja velkaongelmat puheeksi, heillä on esitteitä ja oppaita antaa sekä joku yhteystieto, josta tukea ja apua saa. Piiku on Jyväskylän A-killan koulutettu vertaistalousneuvoja, ja vertaistalousneuvoja on hyvä ensikontakti henkilölle, jolla on aikomus ryhtyä selvittämään talous- ja velkaongelmiaan.

Kaikenlaisia kuulopuheita ja huhuja on liikkeellä. Joku ylivelkaantunut oli kuullut vertaisiltaan näkemyksen, että 10 000 euron velka olisi jo niin suuri velkamäärä, ettei siihen voisi saada velkajärjestelyä. Henkilö oli tietenkin ottanut tiedon totena, ja koska hänellä oli velkaa paljon tuota summaa enemmän, paniikki oli valmis. Huhuihin ja kuulopuheisiin ei kannata uskoa, vaan asiat kannattaa tarkistaa aina ammatti- ihmisiltä. Helppo väylä tähän on Takuu- Säätiön maksuton neuvontanumero Velkalinja. Velkalinjalle, 0800 9 8009 voi soittaa nimettömänä, arkisin klo 10 – 14. Tämän lisäksi asiaa voi kysyä oman kunnan talous- ja velkaneuvonnasta, jonka numeron saa kätevimmin soittamalla kunnan vaihteeseen. Vertaistalousneuvojilla on takanaan omaa kokemusta ja koulutusta. Heidän puoleen voi kääntyä. Vertaistalousneuvojien yhteystiedot löytyvät: www.omillejaloille.fi – tuen tarvitsijoille – lista tukihenkilöistä ja vertaistalousneuvojista.

Eräästä huoneentaulusta:

Hyvää huomenta,
täällä Jumala.
Tänä päivänä
minä hoidan
kaikki teidän
ongelmanne. 
En tarvitse apua,
joten nauttikaa
ihanasta päivästä.

Rankka Ankka ja Pohjoinen Zen

Perjantaina 20.3.2009

Meillepä on muuttanut uutta väkeä. Viime sunnuntaina rottalaumamme sai viidennen ja kuudennen jäsenensä. Pienet, viisiviikkoiset rottatytöt ovat nimeltään Rankka Ankka ja Pohjoinen Zen. Pohjoinen Zen on niin pieni rotta, ettei niin pientä rottaa voi olla olemassakaan. Rankka Ankka on hieman isompi, mutta äärimmäisen hentoinen hänkin. Yksinkertaisesti emme kyenneet laittamaan pikkuisia suurten hurjimusten kanssa samaan häkkiin, vaan pienet asuvat toistaiseksi erillään muista. Heille täytyy antaa aikaa kasvaa.

Zen inspiroi minut etsimään netistä zen- sananlaskuja, joten tästä vain viisautta jakamaan:

Takertumattomuus ei merkitse asioista luopumista, vaan sen oivaltamista, että kaikki katoaa aikanaan. (Shunryu Suzuki Roshi)

Hän, joka on täysin valveilla ja jonka mieltä eivät intohimot häiritse, jonka ajatukset ovat kirkkaat ja joka ei ole takertunut sen enempää hyveeseen kuin paheeseenkaan, hän ei tunne pelkoa. (Buddha, Dhammapada)

Se mitä emme pysty kohtaamaan etsiytyy eteemme joka tapauksessa. (John Trudell)

Suuri tie valaistumiseen on helppo löytää. Vältä vain kaikkea vertailua ja valikoimista (Joshu)

Kun tunnet tuskaa, sisimpäsi yrittää kertoa sinulle jotakin, eikä osaa kommunikoida muulla tavalla. (Malidoma Patrice Somé)

Polku on tässä kaiken aikaa, aivan jalkojesi alla. (Issan Dorsey)

Ei ole mitään, mikä yrittäisi suostutella tai johdatella tai pakottaa meitä uskomaan. Usko merkitsee mielenrauhaa, ja täydellisen tyyni mielenrauha on luontomme ja olemassaolomme lähde. (Dainin Katagiri Roshi)

Olkaa lyhtyjä itsellenne. (Buddha)

Kirje taloustietopisteisiin

Maanantaina 16.3.2009

Nyt tulee taloustietopisteisiin tiukka pohtimisen aihe: Haluatteko pitää taloustietopisteen pystyssä vai purkaa sen?

Projektilla on viimeinen toimintavuosi meneillään. Toiminnan jatkoa on mietitty, mutta vielä jatko ei ole täysin selvillä. Se on selvää, että Takuu- Säätiö tulee huolehtimaan taloustietopisteiden materiaaleista projektin päätyttyä. Takuu- Säätiö on luvannut päivittää ja tuottaa materiaalia. Takuu- Säätiö myös postittaa materiaalin taloustietopisteisiin, mutta se ei riitä. Taloustietopisteissä tulisi olla vastuuhenkilö, joka pitää taloustietopisteen kunnossa. Taloustietopisteissä ei missään nimessä saisi olla vanhentunutta materiaalia. A-kiltakävijöiden pitäisi voida tunnistaa taloustietopiste. Taloustietokansion tulisi olla kaikkien kävijöiden saatavissa ja näkyvillä. Onko näin taloustietopisteissä nyt?

”Virallisia” taloustietopisteitä sijaitsee seuraavissa A-killoissa: Etelä- Saimaan A-kilta, Hollolan A-kilta, Imatran A-kilta, Jyväskylän A-kilta, Kirkkonummen A-kilta, Riihimäen Seudun A-kilta ja Tampereen A-kilta. Sellaisia A-kiltoja, joihin olen lähettänyt taloustietopistettä varten materiaalin, mutta tietooni ei ole tullut, että taloustietopiste olisi pystytetty, on useita. Toissa viikolla ilmestyi upouusi ja hieno taloustietokansio. Se on jo lähetetty ns. virallisiin taloustietopisteisiin. Onko nyt ns. epävirallisissa taloustietopisteissä käynnistynyt toimintaa niin, että uusi kansio kannattaisi lähettää? Korostan tässä, että taloustietokansio ja esitteet ovat tarkoitettu kaikille A-kiltalaisille. Niitä ei ole tarkoitus pitää pahvilaatikossa tai lehtipinossa alimmaisena. Jotta kaikilla A-kiltalaisilla olisi yhtäläinen mahdollisuus saada apua talous- ja velkaongelmiinsa, laittakaa taloustietokansio ja esitteet A-killassa näkyvälle paikalle! Antakaa ihmisten lukea ja tutkia niitä! Liimatkaa seinille Omille jaloille- julisteita ja Velkalinjan ilmoituksia! Rakentakaa hienoja taloustietopisteitä ja pitäkää niistä hyvää huolta! Monessa A-killassa on jo käynyt niin, että Omille jaloille- toiminta on tuonut uusia kävijöitä A-kiltaan.

Lähetän tässä ohessa upouusia taloustietopisteen julisteita ja Velkalinjan seinäilmoituksia. Projekti aikoo hakea toiminnalle tuotesuojaa. Silloin Omille jaloille saa rekisteröidyn tavaramerkin. A-killoilla on ollut tärkeä rooli Omille jaloille- toiminnan luomisessa. Minä en ole määritellyt yhtään suuntaviivaa yksin, vaan sen ovat tehneet toiminnassa mukana olevat A-killat. Ehdottaisin, että tekisimme nyt toiminnasta erittäin NÄKYVÄÄ. Jos taloustietopisteellä ei vielä ole nimettyä vastuuhenkilöä/ hoitajaa, ensi töikseen sellainen kannattaisi nimetä. Taloustietopisteen hoitaja voisi sitten suorittaa inventaarion materiaalien parissa. Vanhentuneet esitteet voisi heittää pois. Uusia voi tilata minulta puhelimitse tai sähköpostitse. Tai materiaalia voi tilata suoraan Kuluttajavirastosta ja Takuu- Säätiöltä. Uuden hienon taloustietokansion saa minulta ilmoittamalla taloustietopiste virallisten taloustietopisteiden joukkoon. Samalla voi ilmoittaa, kuka

taloustietopistettä hoitaa. Oheiset seinäilmoitukset kannattaa laittaa näkyville ohjaamaan ihmisiä taloustietopisteisiin. Taloustietopisteissä on hyvä olla myös kyniä ja muistilappuja esillä.

Mikäli taloustietopiste ei ole oman A-killan juttu, se kannattaa purkaa pois. Mikäli puratte taloustietopisteen, ilmoittakaa siitä minulle! Ns. viralliset taloustietopisteet ovat nettisivuilla, joten kyselijöitä A-kiltoihin saattaa tulla. Millaisen taloustietopisteen te haluatte näyttää yllätysvieraille?

Onko teillä vertaistalousneuvojia A-killassa? Toimiiko taloustietopiste vertaistalousneuvojan ja tuettavan kohtauspaikkana? Voisiko vertaistalousneuvoja joskus päivystää taloustietopisteessä ja vastailla ihmisten kysymyksiin? Nämä kysymykset ovat vain pohdittavaksi. Viimeinen projektin aikainen vertaistalousneuvojien koulutus lähestyy. Ilmoittautumisaikaa on 1.4 saakka. Juuri niihin A-kiltoihin kannattaa kouluttaa vertaistalousneuvojia, joissa jo toimintaa on. Taloustietopiste ja kaksi vertaistalousneuvojaa olisi loisto yhdistelmä. Projektin jälkeen Takuu- Säätiö järjestää vertaistalousneuvojille vuosittain jatkokoulutusta. Takuu- Säätiön osuus; materiaalit ja koulutus ovat jo varmat projektin jatkot. Muuta toimintaa, kuten vertaistalousneuvojien työnohjausta, järjestellään vielä. Mutta tarttukaa toimeen, rakkaat A-kiltalaiset, jotta saadaan talous- ja velkaongelmaisille apua A-kiltoihin!

Toiminnanohjaajat saattavat hätyytellä ns. virallisia taloustietopisteitä ja kysellä kävijämääriä. Olen pyytänyt toiminnanohjaajia keräämään tietoa kulkiessaan A-killoissa. Toiminnanohjaajien utelut tulevat sitten esille Omille jaloille- loppuraportissa loppuvuodesta.

Toivotan iloista kevättä kaikille! Ilmoitelkaa, miten toimitte taloustietopisteiden kanssa! Ja jos päätätte ylläpitää, niin tilatkaa minulta lisää materiaalia, uusi taloustietokansio ja tehkää taloustietopisteestä huomiotaherättävä, hyvällä tavalla huomiotaherättävä.

Palohälytys

Keskiviikkona 11.3.2009

Nyt on taas sattunut ja tapahtunut matkojen varrella: Olin maanantain ja tiistain Helsingissä Omille jaloille- tiimipäivillä. Tiimipäivät olivat antoisat, mutta kerron niistä myöhemmin. Nyt aluksi haluan kertoa, mitä tapahtui niiden välissä. Yövyin tuttuun tapaan Helsingissä, hotelli Arthurissa. Vietin mitään tekemätöntä tv-iltaa ja mielenkiintoisten (?) ohjelmien loppuessa noin klo 23.30 kävin nukkumaan. Ehdin olla sängyssä kenties viisi minuuttia, olin jo puoliksi unessakin, kun hotellin palohälytys pärähti täyteen mölyyn. Mietin, että: Voi ei, mitä nyt pitää tehdä? Tai tiesin kyllä tarkkaan, että huoneesta pitää lähteä nopeasti ja mennä ulos. Kurkistin varovasti käytävään ja huomasin muidenkin toimivan samoin. Joka huoneen ovella kurkki hämmästynyt yöpukuinen pörröpää. Savua ei näkynyt eikä palaneen käryä ollut. Joku reipas nuori nainen totesi, että pitää lähteä ulos. Okei, puin nopeasti yöasun päälle farkut ja takin, etsin puhelimet ja avainkortin ja lähdin pörröpäiden jonossa laskeutumaan hotellin aulaan. Jos lieskat olisivat lyöneet, meillä olisi ollut harmillinen tilanne hotellin seitsemännessä kerroksessa. Missään ei kuitenkaan näkynyt savua. Puoliuniset hotellivieraat vain rauhallisesti vyöryivät portaita pitkin ja parveilivat hotellin aulaan ja hissitasanteelle. Palohälytys ulvoi koko ajan korvia särkevästi. Sinivilkkuisia paloautoja ajoi useita hotellin eteen. Palomiehiä lähti kerroksiin selvittämään paloaluetta. Puoli tuntia seisoimme aulassa ja kuuntelimme sireenien ulvontaa, kunnes hiljaisuus laskeutui. Palomiehet olivat selvittäneet, että hälytys oli väärä. Palohälytin oli lauennut eräässä huoneessa hiuslakkasuihkeen osuttua siihen. Tilanne oli onnellisesti ohi. Hyppäsin hissiin ja palasin hotellisänkyyn miettimään illan tapahtumia ja siihen sitten suhteellisen nopeasti nukahdinkin.

Tiimipäivillä määriteltiin Omille jaloille- toimintaa. Toiminnalle ollaan hakemassa tuotesuojaa samaan tapaan kuin Walkers- kahviloilla on. Walkers on rekisteröity tavaramerkki. Toivotaan, että Omille jaloille saa oman tavaramerkkinsä. Toiminnan jatkosta keskusteltiin runsaasti. Maanantaiaamun synkkyys vaihtui tiistai-iltapäivän pieneen positiiviseen pilkahdukseen. Ilokseni huomasin, että pystyn jo näkemään vuodenvaihteen 2009 – 2010 ohi. Tähän asti ajatukseni ovat pysähtyneet ja jääneet jumiin vuodenvaihteeseen, mutta nyt näen tuon maagisen viivan yli. Vuoden 2010 syyskuussa siintää vertaistalousneuvojien peruskoulutus. Siitä on päätetty A-Kiltojen Liitossa. Koulutus järjestetään, vaikka projekti on silloin päättynyt. Silmissäni siintävät myös Omille jaloille – merkkiä kantavat vertaistalousneuvojat, Omille jaloille- tunnuksin merkityt taloustietopisteet ja materiaalit. Onko myös sillä merkitystä, että A-kiltojen vertaistalousneuvojat ovat vuonna 2008 pystyneet auttamaan vähintään 100 tuettavaa? Kyllä tämä jatkuu, uskokaa pois!

Kevään aikana osahankkeet järjestävät runsaasti erilaisia koulutuksia. Lisätietoa niistä löytyy Omille jaloille -koulutussivuilta, ja projektityöntekijöille kannattaa soitella! Koulutusta järjestetään tukihenkilöksi haluaville sekä ammattilaisille. Järjestäviä osahankkeita ovat: A-Kiltojen Liitto ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Mielenterveyden Keskusliitto, Setlementti Naapuri ja Sininauhaliitto. Koulutuksia on useilla eri paikkakunnilla kevään aikana.

Jos haluat tavata jonkun, joka pystyy korjaamaan minkä tahansa epämieluisan tilanteen, joka pystyy tekemään sinut onnelliseksi riippumatta siitä mitä muut sanovat tai uskovat, katso peiliin ja lausu tämä taikasana: HEI

-Richard Bach-

Tarinoita tautivuoteelta

Torstaina 5.3.2009

Flunssa on kaatanut minut tautivuoteelle. Tauti on edennyt taas ärsyttävän hitaasti: Viikko sitten torstaina alkoi kurkkua pistellä, perjantaina kurkku tuli kipeäksi. Lauantaina kurkussa oli raastinrauta aamulla herätessä eikä oikein edes yskiä uskaltanut. Sunnuntaina kurkkukipu hellitti, mutta illalla nenä muuttui Tammerkoskeksi. Maanantaina talouspaperia kului pari rullaa, ja nokka alkoi heloittaa punaisena. Minusta oli myös tullut yhtiön äänetön osakas. Tiistaina keuhkoputket menivät juntturaan, ja päätin kaatua tautivuoteelle. Eilen keskiviikkona ääni alkoi palata, Tammerkoski nenässäni kuivui, mutta tuskanhikeä ja hengästymistä pukkasi pienestäkin liikkeestä. Tänään yskä on jykevä ja hiki on edelleen päässä.

Olen kaatanut kurkustani alas valtavan määrän vitamiineja ja terveellisiä tehojuomia. Jo flunssan alussa tyhjensin apteekin C-vitamiinista, flunssan puolivälissä tein saman D-vitamiinille. Ruokakaupasta olen kantanut selkä vääränä vesimelonia ja pakastemansikoita. Niistä sekoitan tehosekoittimella smoothien, johon vielä lisätään rasvatonta jogurttia ja vehnäleseitä. Tämän opin eräältä A-kiltalaiselta viime keväänä. Hedelmiä, vihanneksia, vitamiinitabletteja olen syönyt niin paljon, että luultavasti kaikki taudinaiheuttajat ovat tuhoutuneet 10 kilometrin säteellä minusta.

Tiistaina ennen tautivuoteelle poistumistani saimme Annan kanssa laitettua postia A-kiltoihin. Matkaan lähtivät toukokuun vertaistalousneuvojien koulutuskutsu, Omille jaloille- tiedote A-kiltoihin sekä 3.3.2009 päivitetty vertaistalousneuvojien yhteystietolista. Takuu- Säätiöltä projektisuunnittelija Reeta Vimpari on puolestaan postittanut upouudet taloustietokansiot taloustietopisteisiin A-killoissa. Osalle vertaistalousneuvojista minä olen postittanut uuden taloustietokansion vihkoversion, osalle se on mennyt sähköisenä. Kun palaan ensi viikolla töihin, pidän huolta, että kaikilla vertaistalousneuvojilla on käytössään uunituore taloustietokansio.

A-kiltalaisilla vertaistalousneuvojilla oli vuonna 2008 yhteensä vähintään 100 tuettavaa! Tein soittokierroksen vertaistalousneuvojille päivittäessäni yhteystietolistaa. Eniten tuettavia on ollut Iisalmessa, Tampereella ja Outokummussa. Kaikki haastattelemani vertaistalousneuvojat kertoivat, että tuettavien joukossa on ollut myös A-kiltojen ulkopuolelta tulevia henkilöitä. Outokummussa kaikki tuettavat tulivat A-killan ulkopuolelta, Tampereella joka viides. Iisalmessa oli käynyt niinkin, että vertaistalousneuvontaan tullut A-killan ulkopuolinen henkilö oli jäänyt A-killan muuhun toimintaan mukaan.

Vertaistalousneuvojien tuettaville antama apu on ollut: Puhelinkeskusteluita, yksittäisiin kysymyksiin vastaamista, velkajärjestelykeinoista kertomista, tuettavan taloustilanteen kartoittamista, tuettavan maksuvaran laskemista, virastopuheluissa tukemista, virastokäynneissä mukana olemista, erilaisten papereiden ja tositteiden hankkimisessa auttamista, perintätoimistojen kirjeiden avaamista ja lajittelua, velkaantumishistorian kirjoittamista, edunvalvonnan selvittämistä, elatusmaksujen vapautushakemuksessa auttamista, maksusuunnitelmien laatimisessa auttamista, toimeentulotukihakemuksessa avustaminen, Selviytyjät- elämänhallintakurssilla talousasioiden kouluttamista, taloustietopisteiden hoitamista, esimerkkinä olemista ja oman selviytymiskokemuksen jakamista.

”Hyväksy ne asiat, joihin kohtalo sitoo sinut, ja rakasta niitä ihmisiä, jotka kohtalo tuo polullesi, ja tee tämä koko sydämestäsi." Marcus Aurelius

"Sinun tulee antaa aikaasi kanssaihmisillesi. Vaikka se olisi miten pientä, tee jotain muiden puolesta - jotain mistä et saa palkkaa vaan etuoikeuden tehdä se." Albert Schweitzer

Tiedote A-kiltoihin 2.3.2009

Viimeinen toimintavuosi

Omille jaloille- projektin viimeinen toimintavuosi on käynnistynyt. Hankesuunnitelmassa tämän vuoden tavoitteena on vertaistalousneuvonnan toiminnan juurruttaminen A-kiltoihin. Mahtaako siellä A-killoissa nyt näkyä juurikasvustoa Omille jaloille- toiminnan yhteydessä? Olen miettinyt kovasti tätä juurruttamista ja harmissani todennut, ettei mikään toiminta juurru ilmaiseksi ja vailla työpanosta. Vertaistalousneuvonnan jatkoa projektin jälkeen miettivät monet tahot: A-Kiltojen Liiton johtoryhmä ja hallitus, Omille jaloille- projektin johtoryhmä. Tällä hetkellä selvää on vain se, että Takuu- Säätiö jatkaa projektin jälkeen Omille jaloille- materiaalien tuottamista ja toimittamista A-kiltoihin. Tämän lisäksi olemme saaneet varmuuden, että vertaistalousneuvojien koulutukset tulevat toteutumaan. Työnohjauksien järjestäminen sekä toiminnan jatkotukemisen suunnittelu kuuluvat viimeisen toimintavuoden työlistaan.

Ensimmäinen lääkkeeni juurruttamiselle olisi se, että A-killat lähettäisivät sankoin joukoin vertaistalousneuvojia toukokuun peruskoulutukseen Lammille. Niissä A-killoissa, joissa jo vertaistalousneuvojia on, olisi toimintaa hyvä saada vahvistettua. Vapaaehtoistyö on kovasti haavoittuvaista. Tälläkin hetkellä 26 koulutetusta vertaistalousneuvojasta toimii 19. Eli reserviä tarvittaisiin runsaasti, jotta vapaaehtoistyö pysyisi vapaaehtoistyönä eikä muuttuisi pakkopullaksi. Toivon, että ne A-killat, joissa vertaistalousneuvojia on, lähettäisivät uusia vertaistalousneuvojia koulutukseen. Ja ne A-killat, joissa toimintaa ei vielä ole, lähettäisivät yhden koulutettavan sijasta kaksi. Kaksi vertaistalousneuvojaa tukisi toisiaan eikä työsarka olisi niin suuri. Taloustaantuma on pahenemaan päin, ja apua talous- ja velkaongelmiin tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan. Ihmiset ovat pikku hiljaa alkaneet löytää tiensä Omille jaloille- toimintaan. A-killat ovat myös saaneet uusia kävijöitä/ jäseniä vertaistalousneuvonnan myötä.

Viimeinen toimintavuosi sisältää siis juuristot ja vertaistalousneuvojien koulutukset. Sen lisäksi koulutetaan ammattilaisia eri paikkakunnilla yhteistyössä eri A-kiltojen kanssa. Raportointi kuuluu viimeiseen toimintavuoteen. Tiedottaminen A-kiltoihin ja nettipäiväkirja sujuu entisen tapaan. Minulle voi edelleen soitella, lähettää kysymyksiä sähköpostina, mutta kesäloman jälkeen en ota enää omia tuettavia, vaan ohjaan heidät kaikki vertaistalousneuvojille. Näillä näkymin työni päättyy 31.12.2009.

Vertaistalousneuvojien peruskoulutus 5.-8.5.2009 Lammilla

Kuten edellisinäkin toimintavuosina, myös tänä vuonna järjestetään vertaistalousneuvojien peruskoulutus. Koulutuspaikka on vanha tuttu; Kaunisniemen leiri- ja kurssikeskus Lammilla. Koulutus on nelipäiväinen ja koostuu kahdesta eri osasta: Tiistaina ja keskiviikkona keskitytään vertaisuuteen, vertaistalousneuvonnan erityispiirteisiin sekä mielenterveyteen. Torstaina ja perjantaina puhutaan veloista, velkajärjestelykeinoista sekä taloudenhallinnasta. Kouluttajina toimivat: A-Kiltojen Liiton suunnittelija Marianna Kultalahti, Omille jaloille- projektityöntekijä Sari Lehtonen, Omille jaloille- projektipäällikkö Jukka Heinonen ja Takuu- Säätiön perintäpäällikkö Minna Markkanen.

Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki talous- ja velka- asiat tavalla tai toisella omakseen tuntevat henkilöt. Vertaisuus on etu, mutta vertaistalousneuvojaksi voi ryhtyä, vaikka omaa kokemusta velkaongelmista ei olisikaan. Vertaistalousneuvoja tekee vapaaehtoistyötä, joten on tärkeää, että vertaistalousneuvojan oma elämä on riittävän hyvässä järjestyksessä. Koulutukseen päästäksesi ota yhteys omaan A-kiltaan! Kuten muinakin vuosina, esitän A-killoille nöyrän pyynnön, jotta he huolehtisivat vertaistalousneuvojiensa koulutuskuluista. Vertaistalousneuvojat saattavat olla itsekin velkajärjestelyissä, joten maksuvara heillä on äärimmäisen tiukalla. Velkaongelmat ovat rajussa kasvussa, joten toivoisin, että A-killat ottaisivat vertaistalousneuvonnan toimintamuodokseen, ja näin A-kiltalaisten ylivelkaantuneiden elämään alkaisi löytyä apuja.

Uusi vuoden 2009 Taloustietokansio on ilmestynyt

Uusi taloustietokansio on juuri putkahtanut ulos painosta. Ensisijaisesti Takuu- Säätiö toimittaa taloustietokansiot niihin A-kiltoihin, joissa toimii Omille jaloille- taloustietopiste. Minun tiedossani ovat seuraavat A-killat, joissa toimii taloustietopiste: Riihimäen Seudun A-killan 1) päiväkeskus 2) Oitin Olkkari 3) Toimintakeskus Koivumäki. Tampereen A-killan 1) Kolmion päiväkeskus 2) Tahmelan monitoimitalo 3) Hippostupa. Näiden lisäksi toimivia taloustietopisteitä on: Hollolan A-killassa, Etelä-Saimaan A-killassa, Kirkkonummen A-killassa, Jyväskylän A-killassa sekä Imatran A-killassa. Nämä A-kiltojen taloustietopisteet tulevat viikolla 10- 11 saamaan uunituoreen taloustietokansion. Vanhat taloustietokansiot tulee hävittää ja laittaa uusi taloustietokansio A-kiltaan niin näkyvälle paikalle, että kaikki kävijät pystyisivät sen löytämään. Vertaistalousneuvojat hoitavat kansioiden vaihdon. Jatkossa taloustietokansio päivitetään vuosittain, ja Takuu- Säätiö tulee postittamaan uudet kansiot vuosittain taloustietopisteisiin. Taloustietokansioista voi antaa palautetta: omillejaloille@takuu-saatio.fi

Taloustietokansioita on saatavissa myös muihin A-kiltoihin. Taloustietopisteen materiaalit olen lähettänyt yhteensä noin 20 A-kiltaan. Näistä 11 taloustietopistettä siis toimii ”virallisesti.” Nyt A-killoilla olisi mahdollisuus pystyttää toimitetuista esitteistä ym. materiaaleista ”virallinen” taloustietopiste. Kun ilmoitatte minulle, että taloustietopiste on pystytetty ja toiminnassa, lähetän taloustietopisteeseenne uuden kansion.

Vertaistalousneuvojat tulevat saamaan oman vihkoversion taloustietokansiosta. Vertaistalousneuvojille taloustietokansio on oivallinen työväline, sellaiseksi se on ainakin tarkoitettu. Toukokuun vertaistalousneuvojien peruskoulutukseen osallistuvat tulevat saamaan koulutuksessa taloustietokansion vihkoversion.

Taloustietokansion sähköistä versiota toimitan kaikkiin A-kiltoihin pyynnöstä! Soittakaa tai lähettäkää sähköpostia!

Taloustietopisteet A-killoissa

Viimeisen toimintavuoden aikana on tarkoitus kohentaa niitä taloustietopisteitä, joita A-killat haluavat ylläpitää myös projektin jälkeen, ja purkaa ne taloustietopisteet, joista A-killat tahtovat päästä eroon. Totta puhuen taloustietopiste tarvitsisi hoitajan, innostuneen ja puuhakkaan vapaaehtoisen, joka huiskuttaisi pölyjä esitteistä, teippaisi julisteita ja ilmoituksia seinälle. Tilaisi uusia esitteitä, ja heittäisi vanhentuneita pois. Jos taloustietopiste on kasa pölyisiä esitteitä, joita kukaan ei halua, taloustietopiste on silloin kuollut. Pyydän, että miettisitte taloustietopisteittenne tilaa A-killoissa ja mitä niille haluatte tehdä. Aikaa on tämän vuoden loppuun! Ihan uusia taloustietopisteitä voidaan perustaa, mikäli sille löytyy äärimmäisen hyvät perustelut.

Ammattilaisten koulutukset

Kaikilla A-killoilla on mahdollisuus järjestää Omille jaloille- ammattilaisten koulutus yhteistyötahoilleen. Homma toimii niin, että sovitaan koulutuspäivä. Koulutus voi olla puolen päivän mittainen tai kokopäiväkoulutus. Minulla ja projektipäällikkö Jukka Heinosella on kokolailla valmis paketti, joka muokataan kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi. Koulutuksissa on herätelty ammattihenkilöstön tietoisuutta talous- ja velkaongelmista sekä niiden vaikutuksesta asiakkaidensa elämään. Koulutuksiin on osallistunut sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä, diakoniatyöntekijöitä, A-klinikan ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijöitä jne. Tilaisuuden järjestävä A-kilta on kutsunut haluamansa tahot, järjestänyt koulutustilan sekä iltapäiväkahvit. Projekti on tuonut koulutuspaketin ja materiaalit. Tämä on vaikka mukava tapa lähestyä yhteistyötahoja tai tarjota koulutuspäivä kiitoksena hyvästä yhteistyöstä. Ottakaapa yhteyttä!

Seuraava ammattilaisten koulutus pidetään Jyväskylässä 26.3.2009. Koulutusohjelma löytyy Omille jaloille- nettisivuilta: www.omillejaloille.fi à Sidosryhmille à Koulutusta henkilöstölle.

Nettipäiväkirja

Kirjoitan osahankkeen tapahtumia, projektin kuulumisia, omia kommelluksia Omille jaloille- nettipäiväkirjaa. Tekstejä on siunaantunut jo keväästä 2007 lähtien. Kirjoitan noin kerran viikossa. Mikäli talous- ja velka- asiat kiinnostavat, blogia kannattaa seurata. Kenties muutenkin. Blogi löytyy: www.omillejaloille.fi à Projektityöntekijän päiväkirja

Aluevaltauksia

Maanantaina 23.2.2009

Nyt on hiihtolomamaanantai. Lapset lähtivät eilen mummolaan ja viipyvät reissussaan aina torstaihin saakka. Miksi sanotaan äitiä, joka on lapseton hiihtolomalla? Hiihtolomaleski se ei ole. Eikä hiihtolomaorpo. Olen äiti taivaallisen rauhan aukiolla. Kotona on hiljaista, taivaallisen hiljaista. Illalla kuului vain rottien ryminä, kun ne murtautuivat häkistään ulos. Taivaallisen rauhan äiti taivaallisen rauhan rottien kanssa taivaallisen rauhan kotona taivaallisen monta päivää. Tuliko hiihtolomafiilikseni selväksi? Tosin minulla ei ole lomaa, vaan olen taivaallisen rauhan duunissa.

Meidän lemmikkirotat tekivät illalla uuden aluevaltauksen. Pienet tyttörotat, joita kutsumme yhteisellä nimellä Los Viljos, saivat häkin luukun puskettua auki. Elokuvaa katsellessani kuului yhtäkkiä häkin luukun rämähdys, ja kun menin katsomaan, neljä iloista rotan päätä tunki luukusta ulos. Näin minulle selvisi, että Los Viljos on Los Tiirikka Viljos. Jouduin tekemään häkin neljään luukkuun klemmariviritykset.

Kaksi isompaa rottaa, Pullero ja Lailai, ovat tehneet omia aluevaltauksiaan. Viime viikolla heistä tuli lattiarottia. Kokeilimme lasten kanssa, mitä rotat toteavat päästessään lattialle vapaaksi. Lailai lähti heti innostuneena laukkaamaan ympäri asuntoa, kiipesi ja kurkisteli uteliaana joka paikkaan. Pullero puolestaan lymyili erilaisissa piilopaikoissa ja silmin nähden ilahtui löytäessään keittiön lattialta ruoanmurenoita. Rotistamme kehittyi yhdessä viikossa lattiarottapari sekä Tiirikka Sisters. Ei voi mitään, mutta on tosi hassun näköistä, kun keittiössä kävelee sininen rotta vastaan!

Minä olen työn puolesta päässyt tekemään suuria aluevaltauksia. Kun kaksi vuotta sitten aloin työn puolesta matkustella, olin todella vihreä niillä saroilla. Entisessä elämässä (- 2000) matkustelin paljonkin, mutta niistä kokemuksista ei voinut paljoa ammentaa. En oikein voinut vetää päätä täyteen ja lähteä sen voimalla työmatkalle. Kahden vuoden aikana olen oppinut matkustamaan junissa ja etsimään osoitteita vieraissa kaupungeissa. Olen tutustunut monenlaisiin majoitusvaihtoehtoihin. Välillä olen syönyt ravintoloissa, välillä taas köyhyyksissäni sämpylöitä hotellihuoneessa. Viimeisin aluevaltaus on Helsingin metro. Voisiko seuraava aluevaltaus olla esim. Eurooppa?

Alati pitää muuttua ja kehittyä. Alati uusia alueita pitää vallata, niin rottien kuin ihmisten. Onhan se virkistävää, mutta eikö se ole myös kamalan rasittavaa. Se on hienoa, että lait muuttuvat, ja sen myötä saadaan esimerkiksi velkoja anteeksi. Mutta mitä järkeä siinä on, että Power Cow- suklaajuoma on joka himskatin aamu eri kohdassa lähikaupan maitohyllyssä?

Joskus elämän on mentävä rikki,
että osaisi taas kunnioittaa ehjää elämää.

Joskus on syötävä kaurapuuroa,
jotta lihakeittokin maistuisi taas hyvältä.

Joskus on herättävä sateiseen aamuun,
jotta voisi taas herätä auringon säteisiin.

Elämä muistuttaa meitä hyvistä hetkistä,
antamalla välillä myös huonoja hetkiä.

Pasilaan kadonnut

Maanantaina 16.2.2009

Ei voi löytää itseään Goalla, jos on hukannut itsensä Pasilaan, sanoi Dalai lama Kyösti Pöystin unessa lauantaina Pasila- poliisisarjassa. Se oli hyvin lohkaistu. Jos haluaa löytää itsensä, pitää matka tehdä omaan sisimpään. Matkailu maailmalla ei johda siinä asiassa mihinkään. Kyösti Pöysti ei siis valaistunut. Sarjassa kuitenkin selvisi, että Pekka Routalempi on valaistunut. Se on muuten jännä juttu! Olen näköjään taas kuluttanut liikaa vapaa-aikaa tv:n ääressä. Se tosin täytyy sanoa, että Pasila on äärimmäisen hieno tv- ohjelma.

Perjantaina 13. päivä oli jännä päivä. Olin tamperelaisten vertaistalousneuvojien kanssa kouluttamassa Tampereen A-kilta ry:n Selviytyjät- elämänhallintakurssilla Talousasiat – osiossa. Paikalla oli 11 opiskelijaa, yhteensä kolme vertaistalousneuvojaa sekä yksi filosofi ja minä. Keskustelua käytiin toimeentulotuesta, kokemuksista sossun asiakkaana, ulosotosta, kokemuksista ulosoton asiakkaana, omista elämänkokemuksista, omista velkaantumiskokemuksista, omista selviytymiskokemuksista. Täytyy sanoa, että siinä porukassa oli valtavasti tietoa. Sitä tietoa jaettiin sitten puolin ja toisin. Viisi henkilöä innostui selvittämään velkatilannettaan. Viisi henkilöä kurssilta on nyt lähdössä talous- ja velkaneuvontaan.

Olen muistaakseni joskus ennenkin kirjoittanut Selviytyjät- kurssin sisällöstä, mutta tulkoon se tässä vielä kerran. Selviytyjät- kurssi koostuu 10 eri osiosta: Orientointi, Terveydenhoito, Päihdeongelman omahoito, Asunnon hankkiminen ja asuminen, Talousasiat, Kodinhoito, Ihmissuhteet ja vuorovaikutustaidot, A-kiltatoiminta tutuksi, Opiskelu ja Työelämä sekä Vapaa-aika. Jokaisesta osiosta on oma erillinen kurssipäivä. Tämän vuoden kurssilla kurssilaiset kokoontuvat kolme kertaa viikossa; maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kouluttajat Selviytyjät- kurssilla ovat vapaaehtoisia aiheensa asiantuntijoita; A-kiltalaisia, A-killan työntekijöitä, opiskelijoita. A-Kiltojen Liitosta meitä oli tänä talvena mukana minä ja toiminnanohjaaja Aulikki Otranen. Aulikki oli A-kilta tutuksi – osiossa kertomassa Liiton koulutuksista sekä lomatoiminnasta. Selviytyjät- kurssi on tarkoitettu aikuisille miehille ja naisille, jotka haluavat toipua päihteidenkäytöstä sekä hoitaa asiansa kuntoon. Seuraava Selviytyjät- kurssi järjestetään tulevana syksynä. Selviytyjät- kurssista saa lisätietoja minulta tai Tampereen A-killasta.

Omituinen työjakso on nyt meneillään: Puhelimeen vastaaminen on äärimmäisen hankalaa. Viime viikolla oli kaksi koulutuspäivää, jolloin oli pakko pitää puhelin äänettömällä. Nyt alkuviikko taitaa mennä samoissa merkeissä. Kouluttamassa tosin en ole, mutta sellaisissa tilanteissa muuten, joissa ei voi antaa puhelimen keskeyttää. Nyt en edes osaa sanoa, milloin vastaan soittopyyntöihin. Ma, ti ja ke on jo ylibuukattuja päiviä. Torstaina on vapaita hetkiä, jolloin yritän vastailla soittopyyntöihin. Perjantain joudun käyttämään perheasioihin. Anteeksi, tämä on kamalaa! Parhaiten minut tavoittaa tulevalla viikolla 8 tekstiviestillä ja sähköpostilla. Jos ei ole kiire, soittaa kannattaa vasta viikolla 9.

Nyt sitten junaan ja Helsinkiin…ja Pasilaan...

Radalla

Tiistaina 10.2.2009

Istun junassa IC 47 matkalla kohti Oulua, läpi hiihtolomanoloisten maisemien. Näsijärvelle oli aurattu kiva kiemurteleva retkiluistelurata. Keijärvellä aurinkoista talvipäivää paistatteli muutama hiihtäjä. Nyt puksuttelemme ohi sankan kuusimetsän, kepeän mäntymetsän ja peltojen, maatalojen. Seuraava pysähdyspaikka on Parkano, sitten Seinäjoki. Joskus lukuisien tuntien kuluttua saavumme Vihantiin, jossa vaihdan linja-autoon, joka vie minut Raaheen. Kello on nyt 12.32. Arvioitu Raaheen saapumisaika on 17.20.

Viisi iloista tuntia on aikaa junassa. Täällä on ravintolavaunu, joten päiväkahville voi tehdä kävelyretken. Lisäksi minulla on töitä mukana sekä iso kansiollinen opiskeltavaa. Junassa on aina mielenkiintoista seurata kanssamatkustajia. Nyt vaunu on hiljainen. Täällä ei kuulu muuta kuin tietokoneen näppäimistöjen nakutus ja lehtien sivujen rapina.

Huomenna Raahessa pidetään ammattilaisille koulutus. Koulutus järjestetään yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton, Raahen Psyyken, Raahen A-kilta ry :n ja Takuu- Säätiön kanssa. Koulutukseen on kutsuttu ammattilaisia Raahen kaupungilta, A-klinikalta, seurakunnalta, työvoiman palvelukeskuksesta jne. Kouluttajina on minun lisäkseni Omille jaloille- projektipäällikkö Jukka Heinonen , Mielenterveyden Keskusliiton osahankkeen projektityöntekijä Anne Vierelä sekä Raahen kaupungin talous- ja velkaneuvoja Hannele Kultala. Koulutus pitää sisällään projektiesittelyn sekä kartoituksen; millaisiin talous- ja velka- asioita koskeviin ongelmiin paikalla olevat ammattilaiset työssään törmäävät. Sen jälkeen yritämme vastata kysymyksiin. Matkassa on mukana myös Raahen talous- ja velkaneuvontapalveluista ja vertaistuesta laadittu Omille jaloille- opas. Opas on kättä pidempää työntekijöille. Se on helppo antaa esim. A-klinikalla asiakkaalle, joka kertoo sosiaaliterapeutille, että kyllä ne raha- asiatkin taitavat olla pahasti pielessä. Koulutus alkaa keskiviikkoaamuna 11.2 klo 9.00 Raahen pääterveysaseman koulutustiloissa.

Ensi yön nukun Raahessa. Seuraavaksi on taas tarkoitus ehtiä kotiin. Kun koulutus huomenna päättyy klo 16.00, liftaan projektipäällikkö Jukan kanssa Ouluun matkaavan projektityöntekijän Annen kyytiin. Oulusta puksuttelemme iltajunalla kotiin. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Matkoilla on yleensä oma jännityksensä. Alkuun oli tosi jännittävää, kun en ollut pitkään aikaan matkustellut ja olin epävarma kaikesta. Nyt alkaa olla hieman helpompaa.

Seinäjoki lähestyy. Aurinko paistaa sankkaan kuusimetsään, kepeään mäntymetsään. Tuossa meni bambumetsä pandakarhuineen. Hups, olen katsonut liikaa Selviytyjiä. Ennen lauantain Selviytyjiä on perjantaina hieman kovemmat Selviytyjät vuorossa, nimittäin Tampereen A-killan Selviytyjät – elämänhallintakurssin Talousasiat – osio Tampereen Hippostuvalla. Siitä kerron seuraavaksi.

"Perillä" on tuolla edessämme jossain. Mennään, mutta ajetaan hiljempaa. Toivon, ettei matka loppuis ollenkaan. Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä. Ajetaan hiljempaa. Toivon, että matka jatkuu, jatkuu vaan... PMMP

Mielenterveyden Ensiapu- kurssi

Torstaina 5.2.2009

Mietin, että olisiko niin, että jokainen meistä on jossain elämänsä vaiheessa tullut miettineeksi itsemurhaa? Vai onko jossain sellaisia ihmisiä, jotka voivat käsi sydämellä sanoa, etteivät milloinkaan ole tulleet ajatelleeksi itsemurhan tekemistä? En tiedä vastausta. Voin puhua vain omasta puolestani. Minä olen miettinyt itsemurhaa useasti ja mahdollisimman vaivatonta ja kivutonta tekotapaakin mielessäni olen valikoinut. Olen myös uhannut itsemurhalla. Olen myös laatinut oikein toimintasuunnitelman, johon sisältyi itsemurha. Tällaisen toimintasuunnitelman tein vuonna 1999 päihdeongelmieni ytimessä. Päätin vetää viimeisetkin luottotiedot sileäksi. Myydä, antaa pois ja heittää roskiin kaiken omaisuuteni. Sen jälkeen tarkoitukseni oli kävellä reppu selässä tieheni ja myöhemmin tappaa itseni huumeilla. Toteutin toimintasuunnitelman osittain, mutta hautausmaan sijaan päädyin onneksi päihdehoitoon. Viimeistä valintaa tehdessäni, en nähnyt enää itsemurhan mahdollisuutta. Ainoaksi mahdollisuudeksi näyttäytyi hoitopaikka. Ajatukseni oli, että asiat täytyi saada järjestykseen, sen jälkeen voisin palata elämään huumeiden kanssa. Minulla ei ollut mitään yleviä visioita raittiista ja yhteiskuntakelpoisesta elämästä. Päinvastoin: Menin hoitoon, koska tarvitsin katon pääni päälle. Se raadollinen päätös on tuonut minut tähän päivään.

Päihdetyötä tehdessäni törmäsin muutamia kertoja siihen, että asiakas uhkaili itsemurhalla. Eräs vuosien takainen työparini onnistui selvittämään tällaisen uhkaustilanteen merkillisen huumorinsa avulla. Työntekijä ja asiakas tunsivat toisensa hyvin. Asiakas soitti ja vaati työntekijältä jotakin. Kun työntekijä ei luvannut toteuttaa vaatimusta, asiakas uhkasi tappaa itsensä. Työntekijä totesi puhelimeen rauhallisesti: Selvä. Soittelepa huomenna ja kerro onnistuitko! Asiakas soitti seuraavana päivänä.

Olin tiistain ja keskiviikon erittäin mielenkiintoisella kurssilla: Mielenterveyden Ensiapu 1. Kurssin järjesti Suomen Mielenterveysseura. Kurssin pääsisältö oli: Hyvä mielenterveys, Elämän monet kriisit, Työhyvinvointi, Itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsemurha, Yksinäisyys, Menetykset ja suru, Seksuaalisuus ja Mielenterveyden häiriöt. Koulutuksesta sai todistuksen, Mielenterveyden Ensiapu- kirjan sekä yhden opintopisteen. Sen lisäksi koulutuksesta sai valtavasti uutta tietoa ja erilaisia näkökulmia. Kurssilla oli keskusteleva ja erinomaisesti vuorovaikuttava ryhmä. Ryhmän ohjaajana oli psykoterapeutti Juha Vesala, joka oli paikalla omana itsenään, ei asiantuntijapylväspyhimyksenä. Se oli erittäin tärkeää. Näin ryhmä sai edellytykset toimia niin hienosti kuin se toimi. Kurssista jäi hyvä mieli ja palo mielenterveysasioihin.

Haluaisin kovasti saada Mielenterveyden Ensiapu – kurssin vertaistalousneuvojien peruskoulutukseen Lammille toukokuussa. Tämä olisi juuri sitä, mitä tarvitsisimme. Oma viritelmäni vertaistalousneuvonnan erityispiirteistä on kyllä ihan pöhkö tähän verrattuna.

Mitä sitten tulisi sanoa ihmiselle, joka uhkaa itsemurhalla? Entisestä työtoveristani ei kannata ottaa mallia. Hän on hyvin erikoislaatuinen, ja todella tiesi, mitä teki. Itsemurhauhkaus pitää ottaa aina vakavasti, puuttua siihen. Tarvittaessa soitetaan hälytyskeskukseen. Itse ajattelisin niin, ettei ainakaan raha saisi olla syy itsemurhaan. Mitä raha oikeasti on? Paperilappusia, joita kaikki palvoo sokeasti. Jos ajattelee sitä tarkemmin; sehän on kertakaikkisen hullua! Paperilappusia, joista tuhannen vuoden kuluttua ei ole jäljellä mitään. Ei yhtikäs mitään! Sellaisen asian vuoksiko tulisi jättää tämä hieno seikkailu täällä maan päällä kesken? Asiaa on tietysti vaikea kuvitella syvässä kriisissä. Onko velkaantuminen pelkästään huono asia? Voisiko sillä olla jokin tarkoitus? Voisiko siihen uskoa, että vuosien päästä tulee näkemään, miksi velkaongelmat olivat minulle hyväksi?  Minulle on oikeasti käynyt niin. Jos en olisi sotkenut asioitani, en olisi tänään tässä. Se, että olen tänään elossa, kertoo siitä, että tehtäväni täällä maan päällä on kesken. Kun ihminen puhuu itsemurhasta, hän ei huomaa, että hänen elämällään on merkitys. Jostain syystä hänen tulee kokea velkaongelmat. Sitä kautta hän kenties kasvaa omaan tehtäväänsä. Samalla tavalla voi ajatella, mistä tahansa ongelmista. Kun joku uhkaa itsemurhalla, tulisiko hänelle antaa jokin tehtävä? Tee tämä ensin ja sen jälkeen, mitä haluat…

Katson luontoa ympärilläni: puita, lintuja, eläimiä, taivasta ja lempeää maata. Ajattelen luontoa sen eri muodoissa: aamun raikkautta, iltapäivän kuumuutta, auringonlaskua ja yön kuolemaa. Näen sen alituisen liikkeen: vuodenaikojen ikuisen vaihtelun, elämän ja kuoleman nousun ja laskun, sen kauneuden ja sen väkivaltaisuuden. Anthony de Mello

Yönohuet jäät

Perjantaina 30.1.2009

Viikko lähestyy loppuaan. Tammikuu lähestyy loppuaan. Viikonloppu lähestyy alkuaan. Helmikuu lähestyy alkuaan. Työviikko tässä on joka tapauksessa päättymässä muutaman tunnin kuluttua. Kulunut viikko toi monta hyvää asiaa. Osahankkeen ohjausryhmä kokoontui keskiviikkona, ja havaittavissa on tahtotilaa Omille jaloille- toiminnan jatkamiselle A-killoissa projektin päätyttyä. On olemassa rahoitusvaihtoehtoja, joita voimme yrittää toiminnan jatkumisen turvaamiseksi.

Omille jaloille- toiminta A-killoissa näyttää tällä hetkellä siltä, että Tampereen toiminta jää elämään, vaikka mitään tukea ei järjestyisi projektin jälkeen. Tampereella on toimijoita runsaasti: Tampereen A-kilta ry, KRIS Tampere ja Setlementti Naapuri. En edes tiedä, miten monta vertaistalousneuvojaa/ tukihenkilöä Tampereella toimii. Sen tiedän, että A-Kiltojen Liitto on kouluttanut kuusi, joista neljä toimii aktiivisesti.

Pääkaupunkiseutu on toinen, jonne toiminta on suhteellisen helppo juurruttaa. Pääkaupunkiseudulla toimii useita A-kiltoja. Koulutettuja vertaistalousneuvojia löytyy ainakin Helsingin A-killasta, Espoon A-kiltaa HYKAAsta, Poppoo 6 A-killasta, Vantaan A-killasta ja Kirkkonummen A-killasta. Liittäisin samaan porukkaan myös Riihimäen Seudun A-killan.

Sitten on monia hyviä pienempiä toimijoita ympäri Suomen. A-kiltoja, joissa toimii 1- 2 vertaistalousneuvojaa. Jotkut toimivat enemmän, toiset vähemmän. Jokainen Omille jaloille- toiminnan saareke on tärkeä ja arvokas. Haluaisinkin nyt kuluvana vuonna vahvistaa näitä A-kiltoja, joissa toimintaa on vähemmän. Näistä A-killoista olisi hyvä saada lisää ihmisiä vertaistalousneuvonnan koulutuksiin. Toukokuussa koulutetaan vertaistalousneuvojia Lammilla. Sinne mahtuu pitkälti toistakymmentä koulutettavaa. Kun jokaisessa Omille jaloille- toiminnan A-killassa olisi kaksi vertaistalousneuvojaa, toiminnan jatkuminen olisi turvatumpaa. Kaksin on myös mukavampi kuin yksin. Lähettäkää, Omille jaloille- toiminnan A-killat, ihmisiä toukokuun koulutukseen! Koulutuskutsut saapuvat A-kiltoihin maaliskuun alkupäivinä. Lähettäkää, myös muut A-killat, ihmisiä koulutukseen, mutta lähettäkää yhden sijasta kaksi!

Osahanke on saanut uuden yhteistyökumppanin: Pelaajien vertaistukiverkosto- projektin. Tosiasiahan on, että yksi ylivelkaantumisen syy voi olla ongelmapelaaminen. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat alkaneet pelata ongelmallisesti sen jälkeen kun ovat raitistuneet. Riippuvuuskäyttäytyminen on siirretty toiseen kohteeseen. Tämä on tuttu ja hyvin yhdessä viihtyvä kolmikko; päihdeongelma, ongelmapelaaminen ja ylivelkaantuminen. Eräskin tarina kertoo nuoresta miehestä, joka oli ollut toista vuotta ilman päihteitä. Hän oli myös käynyt läpi pitkät päihdehoidot. Tämä mies oli raittiuden myötä kilahtanut pelikoneisiin, pokeri- ja hedelmäpeli taisivat olla suosikkeja. Kerran hän kertoi minulle epätoivoisena, kuinka oli edellisenä iltana mennyt pelihalliin tarkoituksena vain muutama kolikko hakata koneeseen… ja tietysti voittaa. Pelihallissa oli kuitenkin käynyt niin, että mies oli jämähtänyt koneelle seitsemäksi tunniksi ja pelannut koko työttömyyspäivärahansa, viimeistä euroa myöten pelikoneeseen, vuokrarahat ja kaikki. Riippuvuuden voimakkuudesta kertoo minusta se, että mies oli ahkera tupakoitsija, mutta ei tämän seitsemän tunnin pelisession aikana poistunut kertaakaan pelihallista, ei edes tupakalle!

Pelaajien vertaistukiverkosto- projekti alkaa maaliskuun lopussa kouluttaa Pelirajat’on – vertaistukiryhmien ohjaajia. Koulutus tapahtuu Helsingissä ja on koulutettaville maksutonta. Projekti etsii ohjaajiksi henkilöitä, joille ongelmapelaaminen on tuttua, mutta joiden arkea ei liiallinen pelaaminen enää haittaa. Myös pelaajien läheiset ja muut aktiiviset vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja projektista ja koulutuksesta voi kysyä Mirja Heikkilältä, p. 0207 109468 . Netistä löytyy myös hyvää tietoa vertaisryhmistä, ohjaajakoulutuksesta ja muusta toiminnasta: http://www.sosped.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=135&Itemid=252

Kasvonsa voi pelastaa vain paljastamalla kasvonsa. Vasta pelastettuamme toistemme sisältä lapsen heikoilta jäiltä, yönohuilta, tiedämme ehdottoman varmasti että meidät on toistemme käsiin uskottu. Tommy Tabermann

Kiinalaisia juttuja

Maanantaina 26.1.2009

Härän vuosi on alkanut! Kiinalaisen kalenterin mukaan eilen siirryttiin rotan vuodesta härän vuoteen. Täsmällisemmin sanottuna nyt alkoi maahärän vuosi. Kiinalaisen maailmankatsomuksen ja filosofian mukaan maailman lukemattomat asiat syntyivät qin (energian) kulkiessa viiden vaiheen: puun (ylöspäin), tulen (ulospäin säteilevä), maan (keräävä), metallin (sisäänpäin tiivistyvä, spiraalimainen) ja veden (laskeutuva) läpi. Puhutaan taivaallisen rungon elementeistä. Rungon elementti vaikuttaa eläimen luonteeseen.

Eläinmerkkien mytologia kertoo yleisimmässä versiossaan, että aikanaan Buddha kutsui kaikki eläimet luokseen olleessaan lähdössä maan päältä. Eläimistä vain kaksitoista saapui paikalle. Buddha nimitti 12 vuotta noiden eläinten mukaan ja määräsi ne hoitamaan vuorollaan maan ja sen asukkaiden asioita, kukin kykyjensä ja luonteensa mukaisesti.

Maa on maltillisin elementti. Härän vuotta pidetään pohdinnan, sadonkorjuun ja varovaisten päätösten aikana. Viimeksi maahärän vuosi oli 1949. Silloin Nato ja Kiinan kansantasavalta saivat alkunsa. Maailman talouteen ei maahärän vuonna kannata odottaa muutosta. Muutoksen tuulet puhaltavat vasta 2010, kun tiikerin vuosi käynnistyy.

Uskomatonta, että meidän kesyrotat ovat syntyneet rotan vuonna (2008). Länsimaisessa horoskoopissa rotat ovat härkiä. Tuplarottahärkien lisäksi perheeseemme kuuluu lohikäärme- äiti ja lapset kukko, koira ja härkä. Jos eläinmerkit yhdistää vielä länsimaisiin, syntyy lohikäärmekaksoset, jousimieskukko, skorpionikoira ja rapuhärkä. Mielenkiintoisia uusi eliöitä!

Uusi viikko on taas alkanut. Kalenteri näyttää petollisen tyhjältä. Tälle viikolle on merkitty vain toimistopalaveri, ohjausryhmän kokous ja hammaslääkäri. Usein kompastun siihen harhaan, että kalenterimerkinnät ovat suoraan verrannollisia työn määrään kyseisellä viikolla. Nyt minulla onkin tuossa vieressä alati kasvava tehtävälista. Tällä viikolla tulisi valmistella Raahen ammattilaisten koulutusmateriaali, Selviytyjät – kurssin Talousasiat – materiaali, toukokuun vertaistalousneuvojien koulutusohjelma. On se jännä juttu, mutta tammikuussa pitää tietää jo mitä toukokuussa tehdään! Jos näitä ei nyt hiljaisella viikolla tee, ne kaatuvat päälle kiireisellä viikolla.

Koska tästä kirjoituksesta tuli nyt melko kiinalainen juttu, jatketaan samalla linjalla. Kaikki tuntevat nimeltään järkevän kiinalaisen viisaan Konfutsen, joka eli 2,5 vuosituhatta sitten — samoihin aikoihin kuin Buddha Intiassa — ja joka rakensi siveellisen järjestelmänsä tuolle kuuluisalle lauseelle: mitä et tahdo, että toiset sinulle tekisivät, älä heillekään sitä tee. Lopuksi viikon viisaus by Konfutse:

Vaipua kokonaan yliluonnollisia tutkimaan on sangen vahingollista. Su, kerronko sinulle, mitä tosi tieto on? Kun tietäessäsi tiedät tietäväsi ja kun tietämättömyydessäsi tiedät, ettet tiedä, — kas siinä tosi tieto.

Suljetut huoneet

Maanantaina 19.1.2009

Kävin viime viikolla Helsingissä. Torstaina ja perjantaina pidettiin taas Omille jaloille- tiimipäiviä Takuu- Säätiöllä Pasilassa. Pasilasta minulle tulee aina mieleen TV2:n poliisisarja Pasila. Pasilan 2. tuotantokausi käynnistyy muuten tänään klo 21.20 ja kakkosella siis. Kannattaa katsoa ja kauhistua!

Tiimipäivillä olivat aiheina raha ja tuote nimeltä Omille jaloille. Vuoden 2009 rahanjako on alustavasti tehty. A-Kiltojen Liiton siinä kävi koko lailla hyvin. Pystyn nyt jatkamaan kokopäiväistä työtä vuoden loppuun. Tosin aion kesällä pitää kuukauden palkatonta lomaa. Se on oma suunnitelmani, jota ei ole vielä vahvistettu. Muussa tapauksessa rahat eivät ihan vuoden loppuun riitä. Olen ajatellut kuitenkin, että hiljainen kesäaika on järkevämpi ajankohta lomalle kuin joulukuu, jonne on sovittu vertaistalousneuvojien jatkokoulutus. Työmatkoja täytyy rajoittaa, mutta onneksi Skype- verkosto A-killoissa on jo mukavan laaja.

Helsinki oli lumeton ja viimainen. Rautatientorin luistinradalla pyörähteli pirteitä luistelijoita Copacapanan tahtiin. Biisivalinta oli mielestäni uskomaton! Eikös Copacapana ole Rio de Janeiron kuuluisa puolikuun muotoinen hiekkaranta? Minulle tuli vilu mokomasta ristiriitaisuudesta; luistinrata ja hiekkaranta.

Yhtenä tiimipäivien mielenkiintoisena aiheena oli Omille jaloille -toiminnan määrittely: miten kuvataan täsmällisesti se toiminta, jonka jatkumista projektin jälkeen halutaan? Paljon on nyt mietteitä ilmassa, miten Omille jaloille- toiminta jatkuisi projektin päätyttyä tämän vuoden lopussa. Aikataulutimme kuluvaa vuotta. Viimeiseen toimintavuoteen mahtuu runsaasti koulutuksia ja seminaareja. Toiminnan juurruttamista, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan..? Eiköhän se kaikki ala valjeta tässä pikkuhiljaa. Tämä on ollut sellaista suljettujen huoneiden läpi kulkemista. Yksi ovi sulkeutuu takana, ja toinen avautuu edessä. Vain yhden huoneen näkee selvästi kerrallaan. Seuraavaa huonetta voi arvailla, mutta täsmällisesti sen näkee vasta, kun on päässyt sinne. A-Kiltojen Liiton osahankkeessa on kuljettu hyvien huoneiden läpi. Suunta on valittu oikein. Nyt ovat viimeiset huoneet edessä. Niiden sisälle ei vielä näe, mutta katsotaan maltillisesti ja luottavaisin mielin loppuun saakka.

"Elämässä on otettava riskejä, kuljettava joitakin teitä ja hylättävä muut. Hän muisti, kuinka Wicca oli puhunut ihmisistä jotka lähtevät kulkemaan tietä vain todistaakseen, että se ei ole heidän tiensä. Se ei ollut kuitenkaan pahinta. Pahinta oli joutua valitsemaan, koska silloin jäi miettimään loppuelämäkseen, oliko valinta ollut oikea. Kukaan ei kykene valitsemaan pelkäämättä.

Mutta valinnan tekeminen oli kuitenkin elämän laki. Se oli se pimeä yö jota kukaan ei päässyt pakoon, vaikkei koskaan tekisi ainuttakaan päätöstä eikä rohkenisi koskaan muuttaa mitään - koska päätöksenteon karttaminen oli jo itsessään päätös ja muutoksen karttaminen muutos, mutta ilman pimeän yön kätkemiä aarteita." Paulo Coelho

Raha puhuu

Maanantaina 12.1.2009

Tänään on kihelmöivän jännittävä päivä. Omille jaloille- johtoryhmä istuu tänään kokouksessa, jossa päätetään rahanjaosta osahankkeille. Rahanjaosta on kiinni se, miten pitkälle tätä vuotta A-Kiltojen Liiton osahanke pystyy toimimaan. Jos raha jaettaisiin tasan, osahanke päättyisi kesään. Jos saamme enemmän, osahanke jatkuu pitemmälle. Jos käy enemmän kuin hyvin, osahanke saa jatkaa vuoden loppuun. Kävi miten kävi; joulukuun vertaistalousneuvojien jatkokoulutuksen tulen hoitamaan vaikka vapaaehtoisena.

Joka aamu on epävarmuuden ja sekasorron hetki ennen kuin kaupankäynti pörsseissä käynnistyy, ja raha alkaa puhua. Raha ja markkinavoimat ovat asioita, jotka määräävät täällä kaikesta. Ei ole muita jumalia kuin Raha. Nyt Omille jaloille- projektissa on epävarmuuden ja sekasorron hetki ennen kuin Raha alkaa puhua.

Sanoi Raha tänä aamuna mitä hyvänsä, pyörät pyörivät toistaiseksi oikein mukavasti. Ensimmäinen etappi tässä talven aikana on Raahen seudun ammattilaisten koulutus, joka järjestetään 11.2.2009 klo 9 – 16 Raahen pääterveysasemalla. Koulutuksen ohjelma löytyy www.omillejaloille.fi - sidosryhmille - koulutusta henkilöstölle. Raahen koulutusta ovat AKL:n lisäksi järjestämässä Mielenterveyden Keskusliitto, Raahen Psyyke, Raahen A-kilta ry ja Takuu- Säätiö.

Perjantai 13.2. ei ole päivä, jolloin piiloudutaan taikauskoisina sängyn alle. Perjantaina 13.2 järjestetään Tampereen A-kilta ry :n Selviytyjät- elämänhallintakurssin Talousasiat - osio. Osion koulutuksesta huolehtii Omille jaloille- projektin A-Kiltojen Liiton osahanke. Kouluttajina ovat minun lisäkseni Tampereen A-killan vertaistalousneuvojat. Päivän ohjelma lyhyesti on: Sosiaaliturvakatsaus, Oman talouden hallinta, Ulosotto, Velkajärjestelykeinot, Talousasioissa auttavat tahot sekä Vertaistalousneuvojien esittely. Selviytyjät- kurssi on 10 kurssipäivän kokonaisuus, joista Talousasiat on yksi. Selviytyjät- kurssi järjestettäneen tästä eteenpäin kaksi kertaa vuodessa. Kurssi on tarkoitettu päihdeongelmaisille, aikuisille miehille ja naisille, jotka pyrkivät eroon päihteiden käytöstä sekä haluavat laittaa elämänsä kuntoon. Lisätietoja kurssista saa Tampereen A-killasta Jari Ronkaiselta. Seuraava kurssi on alkamassa 2.2.2009.

Huhtikuun 29. päivä Tampereella järjestetään Omille jaloille- seminaari yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön, KRIS Tampereen ja Takuu- Säätiön kanssa. Seminaarissa kuullaan eri näkökulmia velkamaailmaan. Alustavasti on suunniteltu, että puheenvuoroja tarjotaan Tampereen talous- ja velkaneuvonnalle, Takuu- Säätiölle, Tampereen ulosottovirastolle. Myös Omille jaloille- projektin ja ylivelkaantuneen näkökulmat kuullaan. Seminaarin tarkoituksena on saada osallistujat miettimään, miten turvata Omille jaloille- toiminnan jatkuminen Tampereella projektin päätyttyä. Jos projekti ei saa toimintaa jatkumaan, voisiko paikalliset yhdistykset yhdessä tehdä jotain?

Toukokuun alussa on sitten vertaistalousneuvojien peruskoulutus. Koulutus järjestetään 5. – 8.5 Kaunisniemen leiri- ja kurssikeskuksessa Lammilla. Koulutuskutsu ja – ohjelma lähetetään A-kiltoihin hyvissä ajoin maaliskuun alkupuolella. Kaikista koulutuksista ja seminaareista tulee tietoa Omillejaloille- nettisivuille. Sivuilla kannattaa surfata nyt usein, sillä tietoja päivitetään koko ajan.

Lopuksi laitan vielä Ihmeiden oppikurssista tällaisen mukavan tulkinnallisen pähkinän. Tämä on vähän niin kuin sitä Rahan puhetta vastaan: Sinä et todellisuudessa halua näkemääsi maailmaa, sillä se on tuottanut sinulle pettymyksen aikojen alusta lähtien. Rakentamasi kodit eivät koskaan ole tarjonneet sinulle suojaa. Tekemäsi tiet eivät ole vieneet sinua minnekään, eikä yksikään rakentamasi kaupunki ole pystynyt vastustamaan ajan musertavaa hyökkäystä. Älä pidä tekemääsi maailmaa rakkaana, sillä se on vanha ja väsynyt ja valmis muuttumaan tomuksi jopa heti sen tehtyäsi. Tällä kivun täyttämällä maailmalla ei ole minkäänlaista voimaa koskettaa elävää maailmaa. Muuta et tarvitse kuin halukkuutta oppia, että sinun tekemäsi maailma on valheellinen, niin voit vaihtaa sen iloiten siihen maailmaan, jota sinä et tehnyt.

Ystävällinen maailmankaikkeus

Keskiviikkona 7.1.2009

Meidän tehtävänämme ihmisinä on pitää kiinni siitä mitä tahdomme, tehdä itsellemme täysin selväksi mitä tahdomme, koska silloin me sysäämme vetovoiman lain liikkeelle. Ihminen on sitä, mitä hän eniten ajattelee, ja ihminen myös vetää puoleensa sitä mitä hän eniten ajattelee. John Assaraf

Siinä on Joulun 2008 antia. Se jos mikä sopii hyvin uuteen vuoteen ja talousasioihin. Opiskelin joululomalla, että rahaakin voi vetää puoleensa. Sittemmin yritin vetää puoleeni 50 euron setelin, mutta tähän päivään mennessä ylimääräistä seteliä ei ole löytynyt. Silti aion uskoa tähän juttuun ja kokeilla lisää. Idea on siinä, että täytyy tuntea rakkautta ja kiitollisuutta, ja näin tuntien tehdä tilaus maailmankaiukkeudelta, kuten postimyynnistä konsanaan. Jos tilaa vaikkapa terveyttä, täytyy uskoa, että on saanut sen jo. Jos ajattelee terveyttä rakkaudella ja kiitollisuudella, virittäytyy samalla taajuudelle terveyden kanssa ja vetää sen puoleensa. Terveyttä ajattelemalla saa terveyttä. Sairautta ajattelemalla saa vastaavasti sairautta lisää. Maailmankaikkeus toteaa: Tahtosi on lakini. Rahaa voi vetää puoleensa. Esim. Walt Disney osasi käyttää tätä menetelmää ja veti puoleensa menestystä ja rikkauksia. Tältä pohjalta ymmärrän monta menestyvää ihmistä enkä olekaan enää heille kateellinen! Salaisuus- kirjaan kannattaa tutustua. Kirjan on kirjoittanut Rhonda Byrne. Ei siitä vahinkoa ainakaan ole.

Oikeasti minun on opittava tuo menetelmä nopeasti, jotta saan maaliskuussa vedettyä puoleeni rahaa loppujen lisätilityksien maksua varten. Lisätilityspommi on putoamassa, sillä vuonna 2008 en pystynyt hoitamaan lisätilityksiä. Syyttelin aluksi itseäni, mutta tosiasia on myös kallistunut ruoka. Taas vuoden vaihteessa kaikki hinnat oli kaupassa korjattu ylöspäin. Maaliskuussa lankeaa lisätilityslasku vuosilta 2007, 2008 ja tammi -helmi 2009. Siihen myös päättyy velkajärjestelyni maksuohjelma. Lisätilityksiä pitää maksaa useampi tuhat euroa... Riippuen vähän siitä kuka laskelman tekee. Esim. vuodelta 2006 talous- ja velkaneuvoja laski lisätilityksiä noin 1200 euroa. Eräs suuri perintätoimisto sai samalta vuodelta tulokseksi yli 5000 euroa. Eli yhtään en osaa ennustaa paljonko maksuja lankeaa, kuka on oikeassa ja miten sopuun on mahdollista päästä. Joka tapauksessa maksettavaa tulee paljon! Nyt sitten uskoa ja luottamusta peliin, että asia järjestyy hyvin.

Toivoa ja mahdollisuuksia on! Charles Darwin on heittänyt hyvän kysymyksen meidän pohdittavaksi. Tähän kannattaa miettiä oma vastauksensa ihan ensimmäisenä, niin siitä se lähtee: Elämmekö ystävällisessä vai vihamielisessä maailmankaikkeudessa?