Syksy alkoi tänään virallisesti, kun suostuin lopulta laittamaan sukat jalkaan. Niin, sehän se juuri on se virallinen mittari, jota kalenterikin seuraa. Jälleen on todettava, ettei oikeanlaista säätä ole olemassa. Kesällä oli liian kuuma, nyt on liian kylmä. Mutta mihin jäi se kiva välimuoto... noin 15 - 20 astetta? Se on jossain mukavassa välimuotojen maassa, mutta ei täällä ääripäiden valtakunnassa. Siitäkös me suomalaiset syyllistämme toisiamme. Helle on tabu. Siitä ei saa suomalainen valittaa; ei, vaikka kuolisi siihen. Helteellä pitää nauttia, sillä talvella on pakkasta 30 ja rapiat. Ihme, että siitä saa valittaa. Yleensä jokin neropatti osaa siinäkin kohdin todeta, että mitäs valititte helteellä... Suomalaisessa sääkeskustelussa ei ole mitään järkeä!
Olin viime tiistaina ensimmäistä kertaa elämässäni kirjan julkaisemistilaisuudessa. Koko- teatterilla Helsingissä kustannusoy Gummerus julkaisi Lilli Loiri- Sepän kirjoittaman kirjan Selviämistarinoita. Se on kirja, joka kaikkien A-kiltalaisten kannattaa ostaa ja lukea. Miksikö? Kirjassa on 19 ihmisen selviytymistarina päihteistä. Yksi tarinoista on minun, ja yksi on Keuramon Riitan. Siksi A-kiltalaisten kannattaa ostaa ja lukea kirja. Siellä on tuttujen juttuja. Toki kannattaa lukea tuntemattomienkin tarinat. Ei sitä koskaan tiedä, mikä tarina kolahtaa parhaiten.
Vertaistalousneuvojien peruskoulutukseen tipahtelee ilmoittautumisia mukavaan tahtiin. Vielä on viikko aikaa ilmoittautua. Mukaan mahtuu 25 talous- ja velka-asioista sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunutta. Luvassa on runsain mitoin hyödyllistä tietoa, erinomaista ruokaa ja hauskaa yhdessäoloa. Koulutuskutsu ja ilmoittautumislomake löytyy Omille jaloille- sivustolta kohdasta: Vapaaehtoistyöntekijöille --> Koulutusta.
Runoja on nyt vähänlaisesti, tai ei siis ollenkaan. En ole ehtinyt viime aikoina oikein lukea mitään, mistä niitä ammentaisi. Yritän etsiskellä niitä seuraavaan blogimerkintään taas. Vanhoista merkinnöistä löytyy runsaasti runoja ja muita kivoja juttuja. Palatkaamme siihen samaan mahdollisimman pian jälleen!
Kokemuksia työttömyydestä
Tiistaina 24.8.2010
Tänä vuonna työsopimusten väliin jäi kuukauden työtön kausi. Heinäkuu ei ollut lomaa, kuten aikaisempina kesinä. Se oli palkaton kuukausi, joka aiheutti huolta jo paljon ennen kuin ehti alkaakaan. Minulle oli kerrottu, että työttömyyskorvauksia joutuu odottamaan pitkään, ehkä jopa useita kuukausia. Tiesin myös, että vuokranantaja ei jousta vuokraeräpäivässä kuin muutamia viikkoja. Heinäkuun vuokra on maksettava heinäkuussa, ei elokuussa. Vuokrasopimuksia on sanottu irti, vaikka vain yksi vuokra olisi rästissä. Vuokraraha oli siis saatava jostakin ennen työttömyyden alkua.
Sain sosiaalitoimesta täydentävää toimeentulotukea, jolla sain vuokran ja sähkön tasauslaskun maksettua. Vuosien varrella, vaikka olen paljon ollut työssä, olen myös kolmen lapsen yksinhuoltajaäitinä joutunut pitämään yhtä takaovea auki sosiaalitoimeen. Vuosien pienituloisuus ja velkajärjestelyn maksuohjelma ovat aiheuttaneet sen, että isompia hankintoja on ollut lähes mahdoton tehdä ilman ulkopuolista apua. Esimerkkinä voisin mainita pyykinpesukoneen.
Heinäkuu tuntui lomalta sikäli, että rahattomana ei tarvinnut stressata yhtään siitä, mitä tekisi. Oli tehtävä sellaisia kesäjuttuja, jotka eivät maksaneet mitään. Onneksi oli lämmintä ja aurinkoista, joten lähes joka päivä kävin uimassa. Siinä taisi muutama kilokin karista, ja kunto kasvoi niin, ettei ylämäessä tarvitse enää pysähtyä huohottamaan.
Useimpina päivinä perheen ruokapöydästä löytyi euron Atrilli- makkaraa. Makkarasoppaa, makkarakastiketta, makkaraa ja ranskalaisia... Mansikoita ja herneitä en tainnut ostaa ollenkaan; ei pystynyt.. Yhtenä viikonloppuna piti lähettää lapset mummuloihin ruokapöytien ääreen, kun omat rahat oli jo ihan loppu. Pullot oli palautettu kauppaan, ja lapsen kolikkopossu kilautettu hajalle. Sen päätin, että kuukauden vuoksi en ryhtyisi mitään myymään. Mutta jos työttömyys olisi vain jatkunut pidempään, kirpputoripöytä olisi saattanut olla tarpeen.
Työ- ja elinkeinotoimistossa kävin kerran kuukauden aikana, ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi ensimmäisenä työttömänä päivänä. Töitä ei tarjottu, vaan päivärahahakemus annettiin kotiin täytettäväksi. Ensimmäisen suttuisen hakemuksen lähetin 20.7 ja jatkohakemuksen nettiversiona laitoin menemään 1.8. Sen jälkeen oli tiedossa epämääräinen odotusaika. Hakemusten käsittelytilannetta saattoi seurata työttömyyskassan nettipalvelussa. Päiväraha maksettiin tämän viikon maanantaina 23.8, kuukausi sen jälkeen, kun olin hakemuksen laittanut. Korvaus oli sen suuruinen, että vuokraan se ei olisi riittänyt.
Onneksi minulla oli viranomaisten tukea työttömyyden aikana sekä sain tukea ja apua myös sukulaisilta. Jos olisin yrittänyt pärjätä omin voimin, heinäkuun vuokran olisin pystynyt maksamaan vasta elokuun tilistä. Siitä olisi pitänyt maksaa myös elokuun vuokra, ja siinähän se tili olisi sitten ollutkin. Atrilli- makkarakuuri jatkuisi hamaan tulevaisuuteen.
Entäpä sitten ruokajonot? Anteeksi nyt vain kaikille hyväntahtoisille ruokakassien ja - avustusten jakajille; miksi sitä ruokakassia ei voi saada ilman, että joutuu kuuntelemaan jotain avustavan tahon uskomuksia? Minusta on nöyryyttävää, että ihmiset laitetaan kadulle jonoihin. Sen jälkeen heidät lasketaan sisälle kuuntelemaan Herran tai mitä lie sanaa, jonka jälkeen he vasta voivat saada ruokakassinsa. Minulla ainakin nousee karvat pystyyn. Minä en suostu kuuntelemaan mitään sanaa, jos siihen liittyy jotakin ehtoja. Hengellistä nälkääkin on, mutta siitä tulisi jokaisen päättää itse.
"Kun koko maailma tunnistaa kauniin kauniiksi, niin syntyy samalla rumuuden käsite. Kun koko maailma tunnistaa hyvän hyväksi, syntyy samalla käsitys siitä, mikä on pahaa. Siten Jotain ja Ei-mitään synnyttävät toinen toisensa.
Vaikea ja helppo täydentävät toisensa. Pitkä ja lyhyt tuovat esiin toisensa. Korkea ja matala määrittelevät toisiaan. Sävel ja ääni sointuvat toisiinsa. Etummainen ja jälkimmäinen seuraavat toisiaan. Siksi Viisas toimii puuttumatta asioiden kulkuun ja opettaa lausumatta yhtään sanaa. Kaikki kymmenet tuhannet tosin saavat alkunsa hänen toimestaan, ei hän käännä niille selkäänsä. Hän pitää niitä yllä, muttei vaadi saada niitä itselleen. Hän käyttää niitä, muttei riipu niissä kiinni. Hän saavuttaa tuloksia, muttei vaadi huomiota sen johdosta. Ja juuri koska hän ei kiinnitä huomiota saavuttamiinsa tuloksiin, hän ei koskaan jää niitä vaille."
Mielenkiintoinen syvällinen mietelause löytyi eräältä netin keskustelupalstalta... Siinäpä miettimistä viikon varrelle!
Lammin koulutus kutsuu vapaaehtoisia!
Torstaina 19.8.2010
Menipä kaksi viikkoa nopeasti! Teen nyt 30- tuntista työviikkoa, joten päivät tuntuvat karkaavan käsistä. Omille jaloille- työn lisäksi vastaan Takuu-Säätiön VerkkoVelkalinjan kysymyksiin seitsemän tuntia viikossa. Kysymyksiä on elokuussa tullut vähänlaisesti, joten niitä toivoisin lisää. VerkkoVelkalinjaan voi kirjoittaa tilanteestaan vapaamuotoisesti ja kysyä neuvoa. Kysymykset voi tehdä nimettömästi. Vastaukset tulevat nopeasti viikon sisällä, joskus jopa samana päivänä. Kannattaa kokeilla!
Annen tukihenkilökoulutus Rovaniemellä on jo ensi viikolla. Koulutukseen on ilmoittanut liki 20 talous- ja velka- asioista kiinnostunutta vapaaehtoista. Viime viikolla Anne oli Tampereella muutaman päivän, ja teimme koulutusmateriaaleja Rovaniemen koulutukseen sekä Lammin koulutukseen, joka on vuorossa seuraavana:
Omille jaloille- jalkautuvan vertaistalousneuvonnan koulutus järjestetään 28.9 - 1.10.2010 Kaunisniemen leirikeskuksessa Lammilla. Koulutus on tarkoitettu talous- ja velka- asioista sekä tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille henkilöille A-killoissa ja KRIS- yhdistyksissä. Kouluttajina toimivat minun lisäkseni järjestöpäällikkö Jukka Heinonen Takuu-Säätiöltä sekä johtaja Arto Kallio Lindorff Oy:stä. Koulutuksen aiheita ovat:
- roolini vertaistalousneuvojana
- vuorovaikutus ja ihmissuhteet
- vaikeassa elämäntilanteessa olevan ihmisen kohtaaminen ja tukeminen
- velkaantuminen elämänkriisinä
- vapaaehtoisuus, vertaistuki ja jaksaminen
- Maksu myöhässä - perintätoimen esittely
- yleistä talous- ja velkaneuvonnasta
- yksityishenkilön velkajärjestely
- Takuu-Säätiön takaus järjestelylainalle
- muut velkojen järjestelykeinot
- hyvinvointivalmennus
- rahankäytön suunnittelua ja taloudenhallintaa
- sosiaaliturvakatsaus
Koulutus majoituksineen ja ohjelmassa olevine aterioineen on maksuton. Koulutukseen ilmoittaudutaan ilmoittautumislomakkeella, joka löytyy ohjelmasta Omille jaloille- kotisivuilta: Vapaaehtoistyöntekijöille > Koulutusta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.9.2010. Lisätietoja voi kysyä minulta numerosta 0400 194 427 tai sähköpostilla sari.lehtonen(at)takuu-saatio.fi
Koulutuksesta saa todistuksen sekä oikeuden toimia Omille jaloille - tukihenkilönä. Tämän lisäksi Omille jaloille- tukihenkilö saa käyttöönsä projektissa laaditun taloustietokansion. Omille jaloille- toiminnan sekä kotipesän (A-kilta tai KRIS) tuki on olennainen osa Omille jaloille- toimintaa.
Omille jaloille- toiminta on nyt siirtynyt kokonaisuudessaan Takuu- Säätiön siipien suojin. Järjestöpäällikkö Jukka Heinonen johtaa toimintaa Pasilasta käsin. Minä työskentelen vuokralaisena A-Kiltojen Liiton keskustoimistolla Tampereella. Toinen hankekoordinaattori, Anne Vierelä, tekee työtään Rovaniemeltä ja Kittilästä käsin.
Anne aloittaa tämän syksyn koulutukset Rovaniemeltä! Omille jaloille- tukihenkilökoulutus järjestetään Takuu- Säätiön toimesta 26. - 28.8.2010 hotelli Aakenuksessa, Rovaniemellä. Kolmipäiväisen koulutuksen ensimmäiseen päivään voivat osallistua sellaiset henkilöt, joilla ei ole aikaisempaa tukihenkilötoiminnan peruskoulutusta. Toisena ja kolmantena päivänä koulutuksessa on lisäksi henkilöitä, joilla jo on aiempi tukihenkilökoulutus.
Koulutus on maksuton, ja matkat korvataan julkisen liikenteen matkakulujen mukaan. Koulutusohjelma löytyy valikosta: Vapaaehtoistyöntekijöille -> koulutusta. Koulutukseen voi ilmoittautua 13.8.2010 saakka. Lisätietoja antaa ja ilmoittautumisia vastaanottaa: Anne Vierelä, puh. 046 8514 529 tai anne.vierela(at)takuu-saatio.fi
Siirtymävaiheessa
Tiistaina 22.6.2010
Juhannus ja kesäloma häämöttää. Juhannus on jo perjantaina, mutta lomille lompsiminen tapahtuu ensi viikon keskiviikkona 30.6 klo 15.00. Samalla päättyy työni A-Kiltojen Liitossa. Lokakuusta 2006 olin vuoden 2009 loppuun Omille jaloille- projektityöntekijä. Viimeisen puolivuotta tein toiminnanohjaajan sijaisuutta; siihen mahtui mukaan Omille jaloille- juttujakin, joten ihan pysähdyksissä ei ole vertaistalousneuvonnan juna ollut. Nyt sitten tämä työrupeama alkaa olla lopussa. Eroahdistusta pukkaa. Välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisiko. Varmasti tulee ikävä!
Viime keskiviikkona allekirjoitin työsopimuksen Takuu- Säätiön kanssa. Palaan Omille jaloille- työhön maanantaina 2.8 klo 8.30. Puhelinnumero säilyy samana tuttuna: 0400 194 427. Sähköpostiosoite muuttuu: etunimi.sukunimi(at)takuu-saatio.fi. A-Kiltojen Liiton sähköpostiosoite pidetään voimassa vielä siirtymäajan, joten ei huolta, jos sähköposti karkaa vanhaan osoitteeseen.
Parhaillaan A-Kiltojen Liitto ja Takuu-Säätiö neuvottelevat toimistotilasta. A-Kiltojen Liiton toimistolta pyritään vuokraamaan minulle työhuone. Asia on tällä hetkellä A-Kiltojen Liiton vuokranantajalla käsittelyssä. Lopullisesti asia ratkeaa Kesäpäivillä pidettävässä hallituksen kokouksessa. Joko minä maanantaina 2.8 tulen tänne Keskustoimistolle uuteen vuokratyöhuoneeseeni tai sitten aloitan työt kotitoimistosta.
Omille jaloille- kotisivut uudistuvat! Ensimmäisiä töitäni elokuussa on siirtää Omille jaloille- sivut Takuu- Säätiön kotisivujen yhteyteen. Domain tulee muuttumaan: www.takuu-saatio.fi/omillejaloille mutta ei hätää senkään asian kanssa; hakukoneeseen riittää edelleen vanha tuttu: Omille jaloille! Takuu-Säätiön kotisivut uudistettiin keväällä, ja niitä kannattaa käydä katsomassa. Sivut ovat erittäin onnistuneet!
Vertaistalousneuvojien peruskoulutus järjestetään 28.9 - 1.10.2010. Koulutuskutsut lähtevät elokuun ensimmäisellä viikolla A-kiltoihin. Koulutuspaikka ei ole vielä tänään tiedossa. Koulutuspäivien otsikoista on tulossa tämän suuntaisia: Vapaaehtoistyön roolit, Vapaaehtoistyön mahdollisuudet ja rajat, Vapaaehtoistyön sopimukset, Tukisuhteen kaksi osa-aluetta: tekeminen ja kannattelu, Taloudellisen kriisin kulku, Velkaantuminen elämänkriisinä, Talous- ja velkaneuvonta, Yksityishenkilön velkajärjestely, Takuu-Säätiön takaus, Ulosotto, Luottotiedot, Velkojen vanhentuminen, Muut velkojen järjestelykeinot, Perintätoimen esittely, Talouden hallinnan apuvälineet, Rahankäytön suunnittelu, Sosiaaliturvakatsaus... jne. Tiedossa on neljä päivää tiukkaa asiaa sekä toivoa ja mahdollisuuksia.
Kesäherkkuna Arto Seppälän aforismeja:
Kun menee kyllin syvälle metsään, tulee ihminen vastaan
Kun lapsen kysymykset loppuvat, hänet on aikuistettu.
Merellä maa on lähempänä kuin missään; se on mielessä.
Hän tarttui hetkeen ja oli pysyvästi koukussa.
Verkkokysymyksiä tekemään!
Torstaina 10.6.2010
Takuu-Säätiön neuvontanumero Velkalinja suljetaan heinäkuuksi, mutta Verkko-Velkalinja vastaa koko kesän! Velkalinja verkossa löytyy osoitteesta: www.talouspaivakirja.fi tai www.velkalinja.fi Palveluun täytyy rekisteröityä ensin, mutta kysymykset voi tehdä nimettömänä. Halutessaan voi antaa tarkempia tietoja tuloistaan, menoistaan ja veloistaan. Se onnistuu Talouspäiväkirjan kirjauksien avulla. Jos siis on kysyttävää talous- ja velka-asioista, kannattaa kirjoittaa Verkko-Velkalinjaan!
Heinäkuu on ollut sellainen suljettu kuu. Itse olen aina kokenut sen helpotuksena. Kun kaikki paikat on suljettu, mitään ei voi hoitaa, joten mitään ei silloin kannata surrakaan. Huolet voi siirtää heinäkuun ajaksi sivuun. Raha-asioissa sellainen voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Nyt tänä kesänä taloushuolia voi jakaa siis Verkko-Velkalinjassa ja saada neuvoja, mihin suuntaan asioita kannattaa lähteä viemään.
Sauna Open Air kuuluu jo kaupungilta. Kaupunkifestarissa esiintyy tänään mm. Kiss. Muutama viikko sitten kuulin nukkumaan mennessäni AC/DCn, vaikka en kovin lähellä festarialuetta asukkaan. Tuulen suunta sattui olemaan sopiva, "You shook me all night long" tuuditti uneen. Mikähän biisi tänään kantautuu Pyhäjärven yli? Hyvää kesäistä viikonloppua!
Sisäinen kalenteri jätättää
Perjantaina 4.6.2010
Tänä aamuna kahvipöydässä katselimme poikani kanssa, kun Suomen lippu liehui uljaana salossa. Minä siinä sitten ryhdyin ääneen mietiskelemään, että mikäs liputuspäivä tänään oikein on. Huomasin, että lippu liehui vain meidän talon salossa... Poika luki lehdestä, että Puolustusvoimain lippujuhla... Minä olin, että ei... Sehän on vasta 4.6! Siihen poikani totesi, että tänään on 4.6! No, niinpäs onkin. Itse olisin kirjoittanut autuaasti päivämäärän 30.5. Se vissiin tulee siitä, kun huomenna on koulujen päättäjäiset. Nehän ovat kautta vuosien pidetty toukokuun viimeisenä päivänä... Samalla huomasin, että huoltomies hinasi lippuja myös muiden talojen salkoihin.
Kovaa on siis ollut, kun päänsisäinen kalenteri ei enää pysy mukana. Viime viikon olin leirikoulussa Bremenissä. Tällä viikolla vatsahaavaa on aiheuttanut tämän kevään aikana kiusallisen tutuksi tullut SPSS- tilastointiohjelma. Selvästi metsässä- projekti tarvitsee alkukartoituksensa tulevana maanantaina. Minä olin siirtänyt tilastointia aina vain muiden töiden tieltä. On inhottavaa tehdä jotakin, mitä ei täysillä ymmärrä. Alkukartoituksessa oli niin monta kivikkoa, mihin kompuroida: Miten muuttaa alkukartoituslomake koodattavaksi pohjaksi ohjelmaan? Toimiiko vaivalla rakentamani pohja? Eli saadaanko mitään tuloksia? Jos saadaan tuloksia, ymmärretäänkö niistä mitään? Nyt tuloksia on saatu, ja kenties ehkä jopa ymmärrän niistä jotakin. Sitten vielä mietin, että tekeekö kukaan mitään sellaisella tiedolla?...
Keskiviikkona käväisin Risellä kertomassa omaa velkakokemusta Velkapäivän puitteissa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskukseen oli kokoontunut fyysisiä työntekijöitä vankiloista ja yhdyskuntaseuraamustoimistoista. Sen lisäksi koulutusta seurasi lukuisia työntekijöitä videon välityksellä. Toivottavasti "toivoa ja mahdollisuuksia on" - viesti tavoitti mahdollisimman monen työntekijän, jotta nämä voivat viedä terveiset asiakkailleen.
Toiminnanohjauksen työpätkä lähestyy loppuaan. Vielä pitää saada valmiiksi Päihdetoipujan ABC, jolle on ehdotettu jo monta hienoa nimeä. Se onkin enää ainoa työ, jonka teen ennen kesäkuun loppua. Eli tässä vaiheessa en pysty ottamaan henkilökohtaisia tuettavia tai koulutustehtäviä tms. vastaan. Elokuusta alkaen tilannetta katsotaan sitten taas uusin silmin.
Jaksaakseen on opittava katsomaan, kuuntelemaan tarkkaan, josko jossain helähtäisi jokin pieni sävel lämmin sana hymyn häivä ruskojuova pilven raossa. Ja on, on se siellä. Aina se kuitenkin on.
Maaria Leinonen
Savuna ilmaan
Maanantaina 17.5.2010
Uskaltaakohan tänne päiväkirjaan kirjoittaa enää mitään? Viimeksi, kun yritin siirtää tekstejä tänne, julkaisujärjestelmä teki kyllä kaikkensa, etten olisi saanut tekstiä näkyviin. Välillä teksti meni yhdeksi kilometrien pituiseksi pötköksi. Olin hukkua tuskan hikeen...
Viime viikolla en ollutkaan töissä kuin yhden armaan päivän. Alkuviikko meni flunssassa kotona ja loppuviikko hela- lomaa viettäessä. Keskiviikkona käväisin Vantaalla Römperissä Etelä- Suomen A-kiltojen aluetyöryhmäkokouksessa. Menin sinne tiedottajamme Tuija Tamsi- Lehtisen sijaisena. Kokouksen teemana oli verkkoviestintä, ja niin me keskustelimme kotisivuista, sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter), verkkolehtien kumppanuudesta yms.
Vantaan A-kilta ry on kumppanina Vantaan Sanomien verkkolehden kanssa. Se tarkoittaa sitä, että kilta voi itse kirjoittaa ja tehdä juttuja omista tapahtumistaan ja saada ne näkymään lehden verkkojulkaisussa. Se tuo killalle paikallista näkyvyyttä. Tämä lienee mahdollista kaikilla muillakin paikkakunnilla. Kannattaa selvittää paikallislehdistä!
Tampereella perjantaina 14.5 Commercen talo Keskustorilla roihahti liekkeihin, kun Mäkkärin rasvakeitin kosahti. Talo jäi tolpilleen, mutta talon sisälmykset haihtuivat savuna ilmaan. Ohi kulkiessa haistaa savun edelleen. Ensi viikolla savu aiheuttaa jälleen jännitystä elämään. Maanantaina pitäisi lentää Bremeniin, mikäli Jumala ja Islannin tulivuoret suo.
Bremenin luokkaretkiviikon jälkeen onkin enää kuukausi töitä täällä A-Kiltojen Liitossa. Tilastointia ja Päihdetoipujan ABCn laatimista on riittämiin. Itse asiassa jännittää, miten saan kaiken sopivasti valmiiksi. Vai pukkaako paniikki? Heinäkuun menee työttömänä. Elokuussa alkaa sitten Omille jaloille- toiminta...
TÄRKEÄÄ ELÄMÄSSÄ
Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo.
Minkä teetkin, tee takapuoli savuten.
Syöksy siihen suorin vartaloin kahdella kierteellä
koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.
Ja jos kaadut, nouse ylös.
pane heftaa polveen ja etene taas.
Jos kaadut aina vain, ajattele, että
kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,
niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.
Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa
itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.
(Aino Suhola)
Päivä Tampereella
Keskiviikkona 5.5.2010
Katson ulos siellä vihertää lehdet puun ensirakkaus kihertää on viides päivä toukokuun kun musta sulaa talven lumet pois se juovuttaa on kevät rakastan, enkä vois sua pois luovuttaa (Eppu Normaali: Viides päivä toukokuuta)
Pakko oli kuitata kuuluisa päivä kuuluisilla sanoilla, kun se joka vuosi soi armotta päässä. Kun siitä on noinkin hyvä biisi, niin eihän sitä voi unohtaa.
Maanantai 3.5 oli erityinen päivä Tampereella. Tampereen A-kiltaan saapui silloin bussilastillinen vieraita Etelä- Suomen A-killoista. Vantaan A-kilta toimi matkan järjestäjänä ja Sepposen Pauli bussin kuljettajana. A-kiltalaisia otettiin kyytiin Helsingin A-killasta, Lohjan A-killasta ja Hämeenlinnan A-killasta. Tampereen A-killan Kolmion päiväkeskus oli vierailun ensimmäinen etappi. Bussi peruutti Kolmion pihaan kuin kello, sovitusti tasan 10.30. A-Kiltojen Liiton hallituksen puheenjohtaja Hannu Silvennoinen oli vastaanottamassa vieraita. Kolmiolla oli kahvitarjoilu, ja saimme kuulla esittelyn Hunaja- ryhmän toiminnasta. Kolmion suojaisalla pihalla aurinko lämmitti suloisesti. Väkeä oli paikalla kaiken kaikkiaan 50 henkilöä.
Tampereen A-killan Tahmelan monitoimitalolle siirryttiin hetkeä myöhemmin. Järjestösihteeri Henrik Jeffery opasti kiltabussin läpi kaupungin. Tahmela oli edustuskunnossa, sillä Pyhäjärvelle viettävät rinteet olivat sinisenään sinivuokkoja. Aurinko paistoi, mutta järveltä puhalsi hyinen tuuli. Onneksi Tahmelan väki oli lämmittänyt saunan, ja viluisimmat pääsivät heti löylyihin. Toiset siirtyivät sisälle höyryävien kahvikuppien ääreen rupattelemaan, toiset kokoontuivat nuotiolle makkaraa paistamaan.
Kiltojen välinen kettingin heittokisa kuului päivän ohjelmaan, ja joku kilta sen voitti. Se oli joko Helsinki, Hämeenlinna, Lohja, Tampere tai Vantaa. A-Kiltojen Liiton joukkue ei voittaja ollut, sillä kuulin heidän selittelevän tappiotaan. Yleensä kuulemma joutuvat selittelemään voittojaan, mutta nyt näin päin.
Juuri tulleen tiedon mukaan kettingin heiton 3.5 Tahmelassa voitti HÄMEENLINNAN A-KILTA! Onnittelut!
Minä olen viettänyt monia päiviä Tampereella, mutta tämä lukeutuu niihin ehdottomasti mukavimpiin. Vierailu päättyi klo 15 aikoihin, kun kiltabussi suuntasi kohti etelää, ensimmäisenä etappinaan Ideapark.
Ja mietin miksi mietin että miksi tänään jään miettimään jäämistä jättämistä kun kuitenkin huomisella täytän pään
Kevättä, kevättä...
Torstaina 29.4.2010
En tiedä, miten paljon tällä viikolla on tullut juoksenneltua erilaisilla asioilla ympäri kaupunkia kepeässä keväisessä pohjoistuulessa liian kevyissä vaatteissa. Tai seisoskeltua tuulen piestävänä linja-autopysäkeillä aikana, jolloin julkisessa liikenteessä on se päivän ainoa pidempi väli. Keväisen kylmyyden keskeltä olen katsellut jäätelöä ostavia ihmisiä pitkinä jonoina jäätelökioskien edessä. Minun mieleni teki enemmän liimautua kiinni lämpöiseen uuniperunamajakkaan. Kyllä, Tampereella on täytettyjä uuniperunoita myyvä majakka. Majakan valo houkuttelee öistä kulkijaa...
Talviturkki tuli kastettua jo. Viime viikonloppuna käväisin jäisessä Rapojärvessä kaulaani myöten lumihiutaleiden leijuessa hiljalleen ympärillä. Viime viikonloppuna tuli enemmän ja vähemmän lunta. Satoi kevyttä pakkaslunta ja ripotteli räntää, välillä taivaan täydeltä lätsähteli maahan jalkarättejä. Naisten seminaarin auditorioon paistoi kuitenkin aurinko välillä hyvinkin lämpimästi.
Huomenna on Vappuaatto, tänään on sadepäivä.
Toimisto
lla aivastellaan ja täristään vilusta. Villatakit ja päällystakit ovat kysyttyjä. Kahvitauolla on ihana painaa kämmenet kuuman kahvikupin kylkeen. Muuttolinnut ovat varmaan palanneet sukat jaloissa ja tumput siivissä. Sinivuokot ja leskenlehdet luultavasti kaivautuvat takaisin maahan. Kyllä se on niin kevättä!
Varma kevään merkki on aina A-Kiltojen Liiton Naisten seminaari. Tänä vuonna teemana oli ”Päihdetoipujanainen suvun muiden naisten keskellä.” Alkuun seminaarin onnistuminen oli vaakalaudalla, sillä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä tuli vain kolme ilmoittautumislomaketta. Pari päivää myöhemmin postiluukusta kolahti ilmoittautumisia roppakaupalla, ja niin Naisten seminaariin päästiin. Itse olin toista kertaa A-kiltanaisten seminaarissa, ja täytyy sanoa, että seminaarit ovat aivan ihania! Näin keski-ikäisenä kun ei enää pidä toisia naisia kilpailijoina, vaan nyt he ovat pikemminkin kanssasisaria.
Vierailevana luennoitsijana seminaarissa oli Naistenkartanon toiminnanjohtaja Helena Palojärvi. Helenan avustuksella naisten rooliin sukellettiin sosiodraaman keinoin. Lyhyessä ajassa ryhmät valmistelivat todella upeita esityksiä. Ulkopuolisena tarkkailijana sosiodraama sai ymmärtämään tilanteissa monta eri näkökulmaa.
Seminaarissa syötiin hyvin, kuten aina. Saunottiin ja avantouitiin. Avantoon uskaltautui taas muutama ensikertalainen, joihin myös itseni luen. Seminaarissa laadittiin roolikarttoja, keskusteltiin tunteista ja ajatuksista. Lopputulos on kognitiivinen käyttäytymismalli: Ajatusta seuraa tunne, ja tunnetta seuraa toiminta. Muutetaan ajatusta, niin tunnekin muuttuu!
"Kun olin tietämätön rakkaudesta minulla oli tapana laulaa siitä lauluja. Mutta kun opin tuntemaan rakkauden, sanat suussani olivat vain pelkkä hengähdys ja ääni rinnassani muuttui syväksi hiljaisuudeksi."
Kahlil Gibran
Kevätpäivät Silokalliossa
Tiistaina 20.4.2010
Se oli sitten taas ihan yks kaks ohi koko kevätpäivä- viikonloppu! Aurinkoisessa säässä lähdettiin perjantaina iltapäivällä ajamaan kohti Ulvilaa, Kullaata, Silokallion leiri- ja kurssikeskusta. Mausteena matkalla oli purkautuva Eyjafjöll ja suljetut kaupat ja liikennemyymälät. Ei sitten päästy lottoamaan, kun matkan varren ainoa veikkauspaikka oli suljettu kaupanalan lakon vuoksi. Erittäin kaunista iltaruskoa pääsimme sentään ihailemaan. Suomen yllä leijuva Eyjafjallan tuhkapilvi sai auringon säteet hehkumaan tavallista vaikuttavammin.
Perjantai-iltana Silokallioon saapui väkeä jo monesta A-killasta. Iltaa istuttiin porukalla rantasaunalla. Omatoimiset miehet tilasivat ja maksoivat ylimääräisen saunavuoron. Varsinainen kevätpäivä- meininki käynnistyi lauantaina aamulla ilmoittautumisella ja valtakirjojen vastaanottamisella.
Kuten kaikilla hyvillä päivillä; nytkin syötiin hurjan paljon. Silokallion ruoka oli poikkeuksellisen maukasta. Talossa täytyy olla aivan erinomainen kokki! Kiitos siitä!
Lauantaina kuultiin Porin A-killan puheenvuoro edunvalvonnasta. Sen lisäksi poristiin ryhmissä Päihdetoipujan ABC:n puitteissa. Hienoin oivallus mielestäni oli: A-kilta on toipumisympäristö. A-killalla ei ole omaa toipumisohjelmaa, mutta A-kilta on toipumisympäristö. A-killan toipumisympäristö liikkuu tässä päivässä, sekin oli kertakaikkisen hyvä veto. Aineistoa ABC:n kirjoittamiseen tuli runsaasti. Eilisen päivän kokosin sitä jo. Seuraava vaihe on viedä koottu aineisto A-kiltojen jäseniltoihin ja mahdollisesti muihin tilaisuuksia kommentoitavaksi. ABC- aineistoa tulee myös esille seuraavaan Vesiposti-lehteen kesäkuussa. ABC- keskustelua varten perustetaan suljettu ryhmä Facebookiin. Minulle voi asian tiimoilta lähettää koko ajan sähköpostia. A-kiltalaisia toipumistarinoita ottaisin erityisen mielelläni vastaan!!!
Lauantain sää Silokalliossa oli hieman viileä, muutama lumihiutalekin tipahteli maahan. Sunnuntaina herättiin sitten keväiseen lumimyräkkään, joka onneksi vaihtui auringonpaisteeksi ennen kotimatkojen alkua. Eyjafjöll tuprautteli tuhkaa Islannissa edelleen, ja kaikki lentokentät olivat Suomessa suljettu. Kaupat sentään olivat taas auenneet, eikä lakko uhkaa kuin ensi yönä taasen.
A-Kiltojen Liiton kevätkokouksessa vapautettiin tilivelvolliset vastuustaan viime vuoden osalta. Kokous mennä holahti tunnissa läpi. Paikalla Silokalliossa oli noin 70 A-kiltalaista. Kaikilla taisi olla ihan mukavaa!
Kun olit aikonut aloittaa
jotakin uutta ja ihanaa,
kuulit ehkä kun korvissa soi
ääniä tuolta ja täältä:
"Et sinä osaa!
Et sinä voi!
Et edes uskalla uskaltaa!"
Vaan älä usko!
Tietäsi kulje.
Kaikilta luuloilta korvasi sulje.
Elleivät voimasi perille yllä
matkallakin on mukavaa kyllä.
Iloisena saatat sanoa nyt:
"Olenhan ainakin yrittänyt!"
Kaisa Kantola
Lempäälän Ohjaamo, nuorisotalo Snadi ja Walkers- kahvila
Torstaina 14.4.2010
Kävin eilen tutustumassa Lempäälän nuorisotalo Snadiin ja Walkers- kahvilaan. Toiminnassa on mukana Lempäälän nuorten palvelu, Ohjaamo. Lempäälän Ohjaamoon on keskitetty nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut ja tukitoiminta, sekä erityisnuorisotyö. Lisäksi Ohjaamo on mukana järjestämässä joustavaa lisäopetusta.
Ohjaamoon voi ottaa yhteyttä lähes missä tahansa elämäntilanteessa. Ohjaamossa nuori ohjataan eteenpäin tarkoituksenmukaiseen palveluun ja häntä tuetaan siihen kiinnittymisessä. Tarkoituksena on, että yksikään nuori ei pääsisi putoamaan kokonaan palvelujen näköpiiristä. Ohjaamon tarkoituksena onkin juuri auttaa nuorta eri elämäntilanteiden ja palveluiden nivelvaiheissa ja palveluiden saavuttamisessa.
Nuorisotalo Snadi, jossa myös Walkers - yökahvila toimii viikonloppuna, on vastikään remontoitu. Talo sijaitsee melkein Lempäälän keskustassa, työväentalon vieressä. Jos ymmärsin oikein, Lempäälän ohjaamon työntekijät siirtyvät vielä Snadin yläkerrassa oleviin toimistotiloihin. Snadin tilat ovat viihtyisät. Päivittäin nuorille on tarjolla ilmaista kahvia/ teetä ja pullaa. Viikoittain valmistetaan yhdessä ruokaa. Snadista löytyy iso pino taulutelkkareita ja pelikoneita, tietokone nettiyhteyksin. Snadissa järjestetään erilaisiin teemoihin liittyviä tapahtumia, info- tilaisuuksia. Minä kävin juttelemassa raha-asioista.
Mikä Walkers sitten on? Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä vapaaehtoisuuteen perustuvaa nuorisotyötä, jota yhdistys myös taustayhteisönä järjestää ja ylläpitää. Keskeisin toimija Walkersissa on koulutetuista aikuisista vapaaehtoistyöntekijöistä koostuva ryhmä.
Walkersissa on nimensä mukaisesti kyse elämänasenteesta: kulkemisesta ja kulkijoiden kohtaamisesta. Tärkein toimintamuoto on kahvilatoiminta. Walkers-kahvilat ovat turvallisia kokoontumispaikkoja, joihin kaikki nuoret ovat tervetulleita. Tarkoituksena on mahdollistaa aikuisten ja nuorten hyväksyvä ja turvallinen kohtaaminen sekä edistää nuorten itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisiksi aikuisiksi. Walkers-tavaramerkin omistaa Aseman Lapset ry.
Huomenna perjantaina lähdemme täältä A-Kiltojen Liiton toimistolta iltapäivällä kohti leiri- ja kurssikeskus Silokalliota. Valtakunnalliset kevätpäivät järjestetään siellä. Tapahtumaan on osallistumassa lähes 100 henkeä. Päivien aikana on tarkoitus järjestää keskusteluja ja työpajoja Päihdetoipujan ABC.n laatimiseksi. Lähtökohtana on se, että A-killat ovat päihdetoipujien vertaistukiyhdistyksiä, joita ohjaavat yhteiset arvot ja käsitykset.
"En tiennyt, että aurinko, kuu, iltatähti olivat ne sanat jotka hän sanoi minulle ja niin en kuullut koskaan niiden laulua, niiden itkua, niiden kosmista hiljaisuutta." Anthony de Mello
Omille jaloille- toiminta
Perjantaina 9.4.2010
Omille jaloille- projekti päättyi 31.12.2009. Omille jaloille- toiminta on nyt syntynyt. Omille jaloille- toiminta on Takuu-Säätiön AK2- hanke, jonka tarkoitus on vapaaehtoisverkostojen ylläpitäminen velkaongelmissa olevien henkilöiden tukemiseksi. Melkoinen vertaistalousneuvojien verkosto toimii A-killoissa eli tällä hetkellä 20 vertaistalousneuvojaa toimii aktiivisesti. Mielenterveyden Keskusliitolla, Suomen Mielenterveysseuralla ja Kriminaalihuollontukisäätiöllä on omat tukihenkilö-/ vertaistalousneuvojaverkostonsa. Nämä neljä järjestöä ovatkin allekirjoittamassa kumppanuussopimuksen Takuu-Säätiön kanssa.
Omille jaloille- työntekijät ovat: Järjestöpäällikkö (ent. projektipäällikkö) Jukka Heinonen sekä hankekoordinaattorit (ent. projektityöntekijät) Anne Vierelä (Mielenterveyden Keskusliitto + Suomen Mielenterveysseura) ja Sari Lehtonen (A-Kiltojen Liitto + Kriminaalihuollon tukisäätiö.) Eli Anne koordinoi mielenterveyspuolen järjestöjen Omille jaloille- toimintaa ja minä päihdepuolen järjestöjen. Työkenttänä on koko Suomi.
Anne järjestää ensimmäisen tukihenkilökoulutuksen Rovaniemellä toukokuussa Mielenterveyden Keskusliiton ja Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoisille. Tietoa koulutuksesta tulee lähiaikoina Omille jaloille- kotisivuille.
Minä aloitan Omille jaloille- hankekoordinaattorina 1.8.2010, joten ensimmäinen minun järjestämä vertaistalousneuvojien peruskoulutus on 28.9 - 1.10.2010, tiistaista perjantaihin. Koulutuspaikka ei ole vielä tiedossa, mutta koulutusohjelman ja - kutsut laadin jo ennen kesälomia (eli heinäkuuta). Tämä koulutus on tarkoitettu A-kiltalaisille ja Krisiläisille. Mikäli Sininauhaliitto allekirjoittaa kumppanuussopimuksen, sininauhalaiset ovat tervetulleita. Tietoa koulutuksesta tulee myös tänne päiväkirjaan sekä Omile jaloille- kotisivuille.
Seuraava järjestämäni vertaistalousneuvojien jatkokoulutus pidetään 14.-16.1.2011, viikonloppukoulutus. Eli heti vuoden alussa päivitetään uudet luvut ja lakimuutokset. Tammikuu on myös rauhallinen kuukausi, sillä Joulu kiireineen on sivuutettu. Vertaistalousneuvojien peruskoulutus olisi sitten taas syksyllä, 8.-11.9.2010, pitkä viikonloppu. Ajatuksena on, että vuosittain syys-lokakuussa järjestetään peruskoulutus ja tammikuussa jatkokoulutus. Jos kysyntää on enemmän, koulutuksia lisätään.
Talous- ja velkaongelmaisilla ihmisillä on jatkossakin mahdollisuus saada apua ja tukea tukihenkilöiltä ja vertaistalousneuvojilta. Vapaaehtoiset toimivat rinnalla kulkijoina. Koulutuksissa he saavat tietoa vapaaehtoistoiminnasta sekä aimo annoksen kylmää velkafaktaa.
Myös ammattilaisille on luvassa koulutusta. Taloustietopisteitä ylläpidetään ja perustetaan lisää. Taloustietokansio päivitetään vuodelle 2010, ja se jaetaan olemassaoleviin taloustietopisteisiin. Jatkossa on mahdollista saada taloustietokansiota myös hankkeen ulkopuolelle, silloin siitä peritäneen omakustannushinta.
Anne ja Jukka ovat aloittaneet Omille jaloille- työn jo. Heihin voi olla yhteydessä heti. Minä aloittelen sitten elokuussa, mutta jonkin verran hoidan Omille jaloille- töitä myös A-Kiltojen Liiton toiminnanohjauksen ohessa.
Terveisiä Pasilasta, Takuu-Säätiöltä. Täällä neukkarissa kirjoittelen ja odotan junan lähtöä Tampereelle.
Hiljaisen viikon meininki
Tiistaina 30.3.2010
Tänään on Tikkutiistai, eli Pääsiäisviikko on meneillään. Olen toimistolla yksin, kaikki muut ovat lomilla. Ulkona sataa jalkarättilunta. Aamu tänään oli hämärä ja lumisateinen kuin joulukuussa konsanaan. Maailman kirjat ovat siis sekaisin. Tänään Cernissä polkaisevat hurjan hiukkaskiihdytinkokeen, jota on valmisteltu 20 vuotta. Iltaa vietetäänkin sitten jossain toisessa ulottuvuudessa, sillä moni on sitä mieltä, että tutkijat saavat kiihdyttimellään aikaan Mustan aukon, joka pahimmassa tapauksessa nielaisee koko Maapallon. Älkää kauhistuko; kyllä ne velatkin sinne Mustaan aukkoon katoavat!
Joku yritteliäs liiviasuinen ryhmittymä on ryhtynyt pääkaupunkiseudulla toimittamaan perintätoimiston virkaa. Perintäkeinoina on käytetty uhkailua ja kiristystä. (Siis perinteisiä suomalaisia lasten kasvatuskeinoja.) Perintä on tapahtunut perintäyrityksen nimissä. Yrityksellä on Y-tunnus ja vastuuhenkilöt, mutta sillä ei ole lain edellyttämää toimilupaa. Velkoja on peritty useissa tapauksissa Helsingin Perintäpalvelu Oy:n nimissä. Toimelias perintäpalvelu on perinyt myös velkoja, joille ei ole haettu täytäntöönpanokelpoista tuomiota, tai velat ovat olleet riidanalaisia. Poliisi tutkii asiaa, johon liittynee myös huumeita, aseita ja rahanpesua.
Yksi pankki meni jälleen nurin. Sofia Pankki teki pahan sijoitusmokan, joka johti sen selvitystilaan eilen. Sofia Pankki lienee ollut lähinnä sijoittajien ja tallettajien pankki, joten vähävaraisten pienet rahat eivät ole jumissa. Sofia Pankin talletusten ja muiden velkojen maksaminen asiakkaille ei ole tällä hetkellä mahdollista. Takaisinmaksu tapahtuu myöhemmin selvitysmiehen määräämällä tavalla.
Omille jaloille – toiminta herätellään henkiin ensi viikolla. Pääsiäisen jälkeen kokoonnumme Takuu- Säätiölle Pasilaan suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Toinen hankekoordinaattori aloittanee työnsä 1.4.2010. Tämä hankekoordinaattori aloittaa 1.8.2010, mutta pienimuotoista toimintaa on
A-Kiltojen Liitto
pitänyt yllä koko ajan. Viime päivinä olemme A-Kiltojen Liiton tiedottajan,
Tuija Tamsi
-Lehtisen, kanssa suunnitelleet Vesipostin kesäkuun numeroa, joka tulee olemaan täynnä talous- ja velka-asiaa.
Vallitseva säätila ei oikein keväiseltä näytä, mutta viikon lopulla Pääsiäinen tuo tullessaan värikkäät tiput ja puput. Viikon visaisin kysymys lienee: Onko mämmissä promilleja? Uskaltaako raitis A-kiltalainen mämmituokkoseen kajota? Jotkut ovat sitä mieltä, että käymisprosessilla tuotettu pääsiäisherkku kuuluu kiellettyihin eineksiin. Heidän vakaumusta kunnioitettakoon. Mämmiä syököön ne, jotka uskaltavat.
Ikkunalaudalla kukkien kelta,
rairuoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.
Oikein iloista, värikästä ja keväistä Pääsiäistä!
Havaintoja rahapelaamisesta
Maanantaina 22.3.2010
Tiesitkö, että useimmissa Euroopan maissa ei ole rahapelaamista samalla tavalla hajautettu kuten Suomessa? Useimmissa Euroopan maissa rahapelejä voi pelata ainoastaan niitä varten erikseen tarkoitetuissa paikoissa: kasinoilla, pelisaleissa, hevosradoilla tai vedonlyöntipisteissä. Suomalainen erikoisuus on erityisesti raha-automaattien hajasijoitus. Muualla Euroopassa ei ole automaatteja samalla tavoin kaupoissa, kioskeissa, baareissa ja muissa julkisissa tiloissa.
Onko se hyvä asia, että Suomessa raha-automaateilla pelaaminen on tehty niin helpoksi? Voiko arkiaamuna klo 7.00 joutua noloon tilanteeseen R-kioskilla? Sosiaalinen kontrolli saattaa pitää pahimmat ongelmat kurissa, on esitetty. Eräänä aamuna töihin mennessäni käväisin R-kioskilla ostamassa ison levyn suklaata. Samalla huomasin tutun hahmon pokeri-automaatin edessä. Menin moikkaamaan tuttavaani, jonka tiesin kovaksi pelaajaksi. Taisin sanoa jotakin omasta mielestäni vitsikästä hänen peliaddiktiostaan, kunnes tajusin oman ostokseni. Mehän olimme molemmat arkiaamuna klo 7.00 R-kioskilla toteuttamassa riippuvuuskäyttäytymistämme: Ystävä pelasi rahapeliä ja minä rouskuttelin suklaata. Siinä sitä sitten oltiin noloina.
Tiesitkö, että lotossa päävoiton saamisen todennäköisyys on 1:15 300 000? Raha-automaateissa päävoiton saamisen todennäköisyys on 1:1000 tai 1:10 000. Pelin rakenne määrittää todennäköisyydet. Pokerissa pelaaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa voiton todennäköisyyteen, mutta sattuman merkitys kasvaa, kun esimerkiksi pelaajien taitotasot ovat lähellä toisiaan. Normaalista 52 kortin pakasta voidaan muodostaa noin 2 600 000 erilaista pokerikättä. Voiko kenestä tahansa tulla pokeriammattilainen, kuten Ilari Sahamies? Taitojen hankkiminen ja harjoittelu on varmasti kaikkien saatavilla, mutta riippuvuussairaus lienee este voitokkaaksi pelaajaksi kehittymiselle.
Jos haluaa rahapeleillä rikastua, kannattaa perustaa kasino tai vedonlyöntitoimisto. Esimerkiksi internet- pokerissa pelin järjestäjän osuus on yleensä 2-5 % pelaajien peliin sijoittamista rahoista. Se on varmaa tuloa se. Lisäksi pelinjärjestäjä ottaa voittopotista oman pienen osuutensa.
Onko niin, että paheiden määrä on aina vakio? Jos kykenee jättämään viinan kanssa läträämisen, riippuvuuskäyttäytyminen siirtyy johonkin toiseen kohteeseen, esimerkiksi pelaamiseen. Anja Koski- Jännes kirjoittaa kirjassaan ”Miten riippuvuus voitetaan” aivan loistavan esimerkin. Esimerkissä mies pääsee viinasta eroon AA-ryhmän avulla, mutta huomaakin sitten polttavansa tupakkaa hillittömiä määriä. Mies lopettaa tupakanpolton, jonka jälkeen hän löytää itsensä ahmimasta grillimakkaroita ja limsaa huikeita määriä. Kun syömiset saadaan rajoitettua, mies alkaa sekoilla ihmissuhteissa. Puhumattakaan kahvinjuonnista: Kahvia tulee juotua kymmeniä kuppeja päivässä...
Mutta miten pyrkiä eroon kaikista riippuvuuksista? Minun näkemykseni mukaan se onnistuu, kun suostuu kasvamaan aikuiseksi. Toipuminen on kasvuprosessi. Siihen tarvitaan aikaa ja vertaistukea. Siihen tarvitaan myös rohkeutta kohdata vaikeita tunteita. Terapia on hyväksi silloin, jos riippuvuuskäyttäytyminen on lähtöisin jo lapsuudesta tai nuoruudesta. Silloin ei välttämättä osata tunnistaa tunteita. Minulla oli näin: 36-vuotiaana erotin vain kaksi tunnetta ja toinen niistä oli v.....s ja toinen sitten joku edellistä lievempi versio. Avohoidon ja vertaistuen avulla tunteita oppi tunnistamaan: ”Ahaa, olen vihainen.” ja löysi niille joskus jopa syynkin: ”Ahaa, olen vihainen, sillä en saanut sossusta rahaa.” Sitten ryhdyin miettimään, olenko tosiaan vihainen sossulle vai kenties jollekin muulle asialle, joka nousi tapahtuman johdosta esiin menneisyydestä.” Siitä sitten kirjoittamaan paperille tai soittamaan kaverille. Jotenkin näin minun käsittääkseni tulisi edetä. Käsitellä tunteet jollakin muulla tavalla kuin ryyppäämällä tai pelaamalla. Saa olla eri mieltä...
"Hän nautti pelaamisesta. Hän nautti voittamisesta ja miltei yhtä paljon hän nautti häviämisestä. Pelatessaan hän oli toinen, onnellisempi ihminen. Pelatessaan hän oli kotka, vapaa ilmojen valtias. Kasino ja ravirata olivat hänen reviiriään. Niissä hän oli keisari. Niissä vallitsivat hänen omat lakinsa." Claes Andersson: Salto mortale. 2006.
Lohjan A-kilta
Maanantaina 15.3.2010
Se oli torstaipäivä viime viikolla, kun klo 12.07 lähdin Tampereelta junalla kohti Tikkurilaa. IC- juna oli hämmästyttävän vanha: Vaunuosaston katosta ei löytynyt tuttuja monitoreja, seinät olivat kellastuneet ja ihme kyllä tilaa tuntui olevan reilusti enemmän kuin uusissa vaunuissa. Matka sujui leppoisasti, vaikka juna oli ihan täynnä.
Matkani ensimmäinen etappi oli Vantaalla, Vantaan A-killan Villa Grönbergissä. Tapasin siellä Sepposen Paulin, jonka kyydissä pääsin Lohjalle. Vantaa oli sohjoinen. Kevätaurinko paistoi lämpimästi ja sulatteli tiet pehmeäksi sohjoksi. Tikkurilan asemalta saapastelin siis Kiltaan, josta sitten tuntia myöhemmin starttasimme kohti Lohjaa.
Tunnin automatkan ja maitokaupan jälkeen löysimme perille Immulantielle. Sieltä löytyi pieni, idyllinen A-kilta. Meitä oli pihalla vastaanottamassa Seulannon Petri sekä Lohjan A-killan puheenjohtaja Kim Nordström
Lohjan A - Kilta on perustettu 1980 - luvun loppupuolella, muutamien 90 - luvun lopun
passiivisten vuosien jälkeen ystävänpäivänä 2001 yhdistys herätettiin jälleen henkiin.
Toimittuaan aluksi ApuOmenan tiloissa Kilta sai Lohjan SRK:lta käyttöönsä vanhan, pienehkön
omakotitalon Lohjan asemalta vuonna 2003.
Herkullisten pullakahvien ääressä pääsimme sitten iltapäivän teemaan eli Omille jaloille- toimintaan. Siitä olikin ilo kertoa, sillä kuulijoita oli runsain joukoin paikalla. Lohjan A-killassa on 22 jäsentä, ja torstaina paikalla oli Petrin laskelmien mukaan 17 + 3, Paulin laskelmien mukaan 21. Oli osallistujamäärä kumpi hyvänsä, osallistumisprosentti oli kertakaikkisen hurja!
Tilaisuuteen osallistui myös Lohjan kaupungin talous- ja velkaneuvoja Lea Rautiainen. Lisäksi paikalla oli Reija Muhonen Lohjan seutu ry:n Kuulas- ryhmästä. Kuulas-ryhmä on talous-ja velka-asioihin erikoistunut vertaisryhmä, jonka tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen sekä henkisten voimavarojen uudelleen löytäminen. Lohjalla oli aistittavissa ihmisten aito välittäminen toisistaan.Se, että näin suuri joukko kokoontuu samaan tilaan pohtimaan, miten vielä paremmin voisimme auttaa toisiamme, on aivan ihailtavaa. Todennäköisesti Lohjalta lähtee muutamia innokkaita henkilöitä syksyn vertaistalousneuvojien peruskoulutukseen.
Katso tätä päivää, sillä se on elämä. Sen lyhyessä hetkessä on koko totuus. Siinä on koko olemassaolosi todellisuus, kasvun riemu, toiminnan loisto, kauneuden kirkkaus. Eilinen on vain unta, huominen on vain näky. Mutta jos elät tämän hetken hyvin, on eilinen uni onnesta, jokainen huominen toivenäky. Katso siis tarkkaan tätä päivää, aloita jokainen aamu uusi elämä.
(Goethe)
www.talouspaivakirja.fi
Keskiviikkona 10.3.2010
Nyt se on vihdoin valmis ja julkistettu! Omille jaloille- projektin A-klinikkasäätiön osahankkeen kehittämä Talouspäiväkirja- nettiauttamispalvelu. www.talouspaivakirja.fi on osoite. Talouspäiväkirjaan pitää rekisteröityä ennen kuin siitä pääsee tarkastelemaan, ja se ilman muuta kannattaa. Talouspäiväkirja jakautuu kahteen osaan eli päiväkirjaan, johon voi kirjata tulojaan ja menojaan, tehdä säästö- tai maksusuunnitelmia. Toinen osa on Velkalinja verkossa. Eli samaisen palvelun kautta saa asiantuntija-apua.
Esimerkki: Herra Kukkaro on huono hoitamaan raha-asioitaan. Velkaa on tullut otettua eikä takaisinmaksusuunnitelma ole toteutunut. Herra Kukkaro rekisteröityy Talouspäiväkirjaan ja alkaa pitää rahankäytöstään päiväkirjaa. Herra Kukkaro innostuu ja kirjaa kaikki tulot ja menot talouspäiväkirjaan ja vieläpä ottaa kuitit talteen. Kuitenkin kaikista ponnisteluista huolimatta herra Kukkaron rahatilanne näyttää huolestuttavalta. Herra itse on kädetön. Tässä tilanteessa Herra Kukkaro kirjoittaa Velkalinjaan verkossa. Hän kuvailee tilannettaan sekä lähettää vielä liitteeksi Talouspäiväkirjaan tekemänsä kirjaukset. Takuu-Säätiön työntekijä lukee sitten Kukkaron huolta tihkuvan kirjeen, tutkii herran tulot ja menot sekä velat. Tämän jälkeen Takuu- Säätiön työntekijällä on näkemys siitä, mistä herra Kukkaro voisi lähteä hakemaan apua. Kannattaako herran hakea Takuu- Säätiön takausta järjestelylainalle? Vai voisiko Kukkaro neuvotella velkojien kanssa uusista maksujärjestelyistä? Tai jos herra Kukkaro on vain pelaillut pokeria netissä, niin kannattaisiko harkita oikeita töitä? Yksityishenkilön velkajärjestely on myös yksi vaihtoehto. Velkalinja verkossa toimii siis Talouspäiväkirjaan rekisteröitymällä. Sivusto löytyy myös osoitteella: www.velkalinja.fi
Velkalinja- puhelinneuvonta toimii myös ja vastaa arkisin kello 10.00 - 14.00 numerosta: 0800 9 8009. Soittaminen Velkalinjaan on maksutonta kaikkialta Suomesta. Puhelinneuvontaa antavat Takuu- Säätiön työntekijät. Soittaessa ei tarvitse kertoa nimeään.
Talouspäiväkirja ja Velkalinja ovat erinomaisia työkaluja. Niihin kannattaa tutustua!
Nainen ja köyhyys
Tiistaina 2.3.2010
Tampere on syvän harmaa, ja räpäskää tulee taivaalta vaakasuoraan. Lunta on! Koulujen hiihtoloma alkoi eilen, joten lapset ovat poissa kotoa, lomamatkoilla. Minä istun töissä, ja ihmettelen ilmoja. Töitäkin kai pitäisi ihmetellä. Laadittavana on Naisten päivän puhe ensi maanantaille. Silloin menen Turun A-killan perinteiseen Naisten päivän tapahtumaan puhumaan otsikolla: Nainen ja köyhyys.
YK:n tietojen mukaan maailmassa elää yli 1,3 miljardia ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä ja heistä noin 70 prosenttia on naisia. Womankind Worldwide -järjestön arvion mukaan naiset tekevät kaksi kolmasosaa maailman työtunneista ja tuottavat puolet maailman ruoasta, mutta ansaitsevat vain 10 prosenttia maailman tuloista ja omistavat alle prosentin maailman yhteenlasketusta omaisuudesta.
Naisten osuuden kasvaminen köyhistä on ollut maailmanlaajuinen trendi, johon alettiin kiinnittää tarkempaa huomiota 1970-luvulla. Naisilla ja yksinhuoltajilla on muita väestöryhmiä suurempi köyhyysriski. Suomessa se on kasvanut hälyttävällä vauhdilla 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2006 Suomessa asuvista pitkäaikaisköyhistä suurin osa, arviolta noin 125 000, oli naisia. Yksinhuoltajista 90 prosenttia on naisia ja vuonna 2000 yksinhuoltajatalouksista noin 40 prosenttia kuului pienituloisimpaan tuloluokkaan. Köyhyyden naisistumisen lisäksi myös naisten väliset tuloerot ovat kasvaneet.
Näin suhdelukujen valossa voidaan todeta, että taistelu köyhyyttä vastaan on taistelua nimenomaan naisten köyhyyttä vastaan.
Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys
Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisiin perustarpeisiin kuten ruokaan, asuntoon ja perusterveydenhuoltoon. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla. Tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.
Suhteellinen deprivaatio eli suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen elintasoon ja varallisuuteen. Suhteellisen köyhyyden määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai ihmissuhteiden verkostoa - hankkia elämäntyyliä, ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia, jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa, johon he kuuluvat.
Kuulen arjessa perheistä, jotka elävät niukan työmarkkinatuen tai ensisijaisten perusturvaetuuksien varassa ja joiden talouden heilauttaa kurjistumiseen pesukoneen hajoaminen, ylimääräiset yhtiövastikkeet tai lapsen koulutarvikkeiden hankinta. Näiden perheiden hätä on äänetöntä ja jää muiden jalkoihin.
Naisten työtaakka
Naiset ympäri maailman huolehtivat palkkatyön ohella kodeistaan ja lapsistaan. Naisten vastuulla on edelleen valtaosa maailman ruoantuotannosta. Yhä useammin naiset käyvät myös palkkatyössä kodin ulkopuolella. Miesten osallistuminen kotitöihin ja lastenhoitoon ei kuitenkaan ole lisääntynyt samaa vauhtia naisten työssäkäynnin kanssa. Afrikassa ja Aasiassa naiset tekevät keskimäärin 13 tuntia enemmän töitä viikossa kuin miehet. Naisten palkkataso on edelleen
miehiä alhaisempi kaikkialla maailmassa.
Lama Suomessa
Merkit laman pitkittymisestä ovat näkyvillä. Se huonontaa entisestään ylivelkaantuneiden, isojen asuntolainojen ja päivittäisen toimeentulon kanssa kamppailevia. ”Kädestä suuhun” -elämää viettää moni meistä vielä tänäänkin samanaikaisesti kun lama ei kosketa kaikkia. Yhteiskunnallinen kahtiajako ei ole koskaan ollut Suomen historiassa syvempi kuin se on tänään ja tälle kehitykselle ei näy loppua.
Jos ois joku vaikka Jumala
Täältä tullaan elinikäinen oppiminen, sanon minä ja näen jo painajaisia, että sitten kun viimein olen vanhainkodissa ja juuri käymässä päiväunille, siihen singahtaa joku terapeutti sanomaan, että tämä mummapa se ei vielä espanjaa osaakaan, si compredo ala polkea ja minä poljen ja permanentti pehmenee pipon alla ja minä puuskutan kuin hengetön mopo. (Aino Suhola)
Koodaa silmät tappien päässä
Perjantaina 19.2.2010
Elämä on yhtä koodaamista nykyään. Kolme päivää olen tuijottanut tietokoneen näyttöä ja näpytellyt: 2 1 2 3 1 4 4 jne. Niskat rusahtelee, silmissä sumenee ja päätä kiristää vanne. Kyseessä on A-Kiltojen Liiton vuoden 2009 koulutuspalautteen koodaaminen. Vuonna 2009 koulutuksiin osallistui 271 henkilöä... tai ainakin 271 henkilöä täytti palautelomakkeen. Se on sitten 271 silmissä pomppivaa riviä numeroiden näppäilyä. Joka riville tuli pirusti numeroita. Sitten onneksi mukava tietokoneohjelma muodosti koodeista kivat taulukot ja pylväiköt. Niitä tässä nyt ihaillaan loppupäivä.
Viime perjantaina kävimme Otrasen Aulikin kanssa Laukaassa Keski-Suomen A-kiltojen aluetyöryhmäkokouksessa. Pääsin käymään Laukaan A-killassa ensimmäistä kertaa.
Laukaan A-kilta
sijaitsi kerrostalon kellarikerroksessa, jossa killalla oli käytössään monen monta huonetta: oli ruokailutila, olohuone, toimisto, biljardihuone... Ennen kokouksen alkua meille tarjottiin makaroonilaatikkoa ja salaattia sekä jälkiruoaksi piirakkaa ja kahvia. Kokoukseen osallistui Laukaan A-killan lisäksi Seinäjoen ja Jyväskylän A-kiltojen edustajat. Kokouksen aiheena oli A-kiltalainen vertaistuki. Mitä erityistä on A-kiltalaisessa vertaistuessa?
Edunvalvonnan teemavuoden kunniaksi kysyimme myös:
Mitä tekemistä A-kiltalaisella vertaistuella on päihdetoipujan edunvalvonnan kanssa? Kysymys ei ollut minun keksintöni, mutta vastausta ei tarvitse kauaa miettiä... Liittyiskö jotenkin ehkä Omille jaloille- toimintaan? Onko vertaistalousneuvonnalla jotakin tekemistä A-kiltalaisen vertaistuen kanssa? Olisiko Omille jaloille- toiminta päihdetoipujan edunvalvontaa? Arkipäivän edunvalvonta voi olla kaikkea Mitä kuuluu- kysymisestä päihdeasiamiehen toimintaan välillä. Vertaistalousneuvoja ohjaa ammattiavun piiriin talous- ja velka-asioissa sekä esittää useita kysymyksiä: Oletko hakenut asumistukea? Saatko sosiaalitoimesta toimeentulotukea? Onko sinulla mahdollisuus päästä päihdehoitoon? Nämä kysymykset ovat edunvalvontaa. Niitä voi esittää kuka tahansa vertainen A-killassa toisilleen. Varmistetaan, että kaverilla on tietoa siitä, mistä saa apua, mikä hänelle kuuluu. Kuka meidän puolia pitää, jos emme me itse? Toinen A-kiltalainen voisi pitää myös, vai voiko?
A-kilta tutuksi
Perjantaina 12.2.2010
Hups, kun aika rientää! Aikas haipakkata on menty viime viikko ja tämä. Viime viikolla tulikin iso yllätys, kun kouluttaja Tuija sairastui, ja minä sain tehtäväksi lähteä häntä sijaistamaan A-kilta tutuksi - leirille (5. - 7.2.2010)
Lomakoti
Kotoranta
an Kiljavalle. Yhden päivän varoituksella singahdin matkaan. Onneksi Häkkisen Ilmo oli myös kouluttajana leirillä, joten otin oudossa tilanteessa sitten assistentin roolin. En ole aikaisemmin kouluttanut A-kilta tutuksi - leirillä.
Taisi olla 2002, kun itse kävi vastaavan koulutuksen. Se oli silloin nimeltään A-kiltatoiminnan peruskurssi.
Leiri oli aivan mahtava. Siitä kiitos osallistujille! Osallistujia oli 20 ja meitä kouluttajia tosiaan kaksi. Kotoranta oli upea paikka, ja ystävällinen henkilökunta järjesti tilanteen kuin tilanteen. Hyvä esimerkki oli tilanne, kun minun ja Ilmon piti näyttää A-kiltojen esittely- dvd kurssilaisille. Kuin ihmeen kaupalla outo tietokone ja vähemmän outo videotykki suostuivat pelaamaan yhteen. Mutta: kannettavan koneen äänentoisto oli niin surkea, ettemme tulisi kuulemaan mitään dvd:n selostuksesta. Kävin sitten henkilökunnalta kysymässä kaiutinta, jolloin eräs henkilökunnan jäsen antoi omansa lainaksi!
Leiriporukka oli aivan loistavaa! Kaikki tulivat toimeen kaikkien kanssa. Nopeasti porukka löysi yhteisen sävelen, ja iltaa istuttiin yhdessä "Vanhaapiikaa" pelaten, saunoen ja syöden. Vantaalla ja Tampereella taisi olla enemmänkin vääntöä siitä, kuka on paras kortinpelaaja... Ruoka oli hyvää, kotakahvit tunnelmalliset, avanto näytti pelottavalta pitkine, kaipene ja jäisine portaineen, maisemat olivat lumisetja kaikilla taisi olla valtavan hauskaa.
Ennen A-kilta tutuksi - leirille menoa kävin Hyvinkäällä Työmyllyn ja Hyrian järjestämässä tilaisuudessa, jossa puhuttiin talous- ja velka- asioista. Eli tapahtuma oli perjantaina 5.2 Hyrian koulutustiloissa. Sinne kokoontui upea noin 30 hengen kuulijakunta. Minun lisäkseni puhumassa oli perintätoimisto Lindorffin johtaja Arto Kallio. En ole muuten aikaisemmin puhunut niin hienossa auditoriossa; laitteet olivat viimeisen päälle hienot, ja sali taisi olla melko uusi.
Nyt on perjantaiaamu, 12.2, ja teen lähtöä Laukaaseen. Siellä alkaa klo 12.00 Keski- Suomen A-kiltojen aluetyöryhmäkokous. Otrasen Aulikin kanssa sinne Jyväskylän naapuriin sujautetaan, ja illaksi kotiin.
Innolla odotan Omille jaloille- toimintaa
Perjantaina 29.1.2010
Ulkona on hyytävä sydäntalven keli. Tuuli puhaltaa vähintään sata metriä sekunnissa... Istun A-Kiltojen Liiton toimistolla ja olen iloinen, ettei tänään tarvitse lähteä mihinkään. Ei työmatkoille epävarmoilla junilla tai kaupungille asioimaan. Työpäivän jälkeen pääsee bussilla koko lailla suoraan kaupan kautta kotiin. Viikonloppu on edessä; mitähän sitä tekisi, jos kelit jatkuvat tällaisina? Viime viikonloppuna oli kiva käydä sauvakävelemässä, mutta tänä viikonloppuna jäinen viima näyttäisi olevan liikaa...
Omille jaloille- toiminta jatkuu täydellä teholla A-killoissa elokuun alusta alkaen. Minä jatkanen sitä työtä, mihin joulukuussa 2009 jäätiin, mutta työnantaja on elokuusta eteenpäin Takuu- Säätiö. A-kiltojen lisäksi työkenttääni tullee kuulumaan muita projektijärjestöjä. A-kiltalainen vertaistalousneuvonta pärjännee hyvin elokuuhun saakka, sillä olen täällä A-Kiltojen Liiton toimistolla kuitenkin käytettävissä kesäkuun loppuun saakka. Heinäkuun pidän palkatonta vapaata.
Ensi viikolla odotetaan, että Valtioneuvosto vahvistaa RAYn joulukuiset avustusesitykset. Sen jälkeen Takuu- Säätiön hallitus kokoontuu, jonka jälkeen Omille jaloille- toiminnan suunnittelu alkaa ja uudet kuviot kirkastuvat. Mutta elokuun alusta... Silloin aloitetaan. Koulutuksia on tälle vuodelle tulossa. Pyrkimys on saada syksyksi vertaistalousneuvojien peruskoulutus ja jatkokoulutus. Uutta koulutuksissa tulee olemaan se, että koulutukset suunnattaneen muillekin mukaan lähteville projektijärjestöille.
Loppuviikon työnä on ollut Selvästi metsässä- projektin alkukartoitus Länsi- ja Keski-Suomen A-killoista. Olen istunut puhelin korvalla ja haastatellut A-kiltoja heidän toimintamuodoistaan, jäsenmääristään ja kliinnostuksestaan liikuntaan, luontoretkeilyyn ja terveyteen. Naisten seminaariin olen löytänyt kouluttajan, jos vielä hinnasta päästään yksimielisyyteen. A-kilta ABC on saanut ensimmäiset 13 kohtaansa. Talous- ja velka-asioihin pääsen käsiksi viikon kuluttua perjantaina 5.2, kun matkustan Hyvinkäälle puhumaan velka- asioista Työmyllyn asiakkaille ja A-killan jäsenille. Ja innolla odotan elokuuta ja Omille jaloille- toimintaa...
Rinkelipussi
Torstaina 21.1.2010
Tammikuun pakkaspäivät ovat paukkuneet jo pitkälle. Jotain pientä uuttakin on tapahtunut: Vaihdoin toissapäivänä työhuonetta. Vanha ja uskollinen kannettavani siirtyi eläkkeelle 3,5 palvelusvuoden jälkeen. Koko Omille jaloille- projektin teimme matkaa yhdessä, tietokone ja minä. Kun osahankkeen raportti sai viimeisen silauksensa tiistaina 19.1, tietokone muutti eläkeläisten aurinkorannoille. Minä sitten sain entisen työkaverin pöytäkoneen ja huoneenkin väliaikaisesti käyttööni siinä samalla. Nyt minuntehtäväni on opetella SPSS 12 - ohjelma ja koodata läjä koulutuspalautteita. Haastavaa!
Tulevana maanantaina ryhdymme pohtimaan, mitä pitäisi sisällään A-kilta ABC. Tiedätkö sinä, mitä se voisi pitää sisällään? Minä ajattelisin, että se voisi olla ehdotuksia, miten voisi toimia, jotta toipuminen päihteistä A-killan vertaistuen avulla sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Vai olisiko se enemmän jotakin käytännön tasolla; mitä asioita tulisi huomioida ja hoitaa raittiuden myötä? Tätä silmällä pitäen ottaisin mielelläni vastaan ajatuksia ja ideoita! Jos haluat auttaa, laita sähköpostia tai soittele! Ideologi Kyösti Kaihovaara ihan nousee mieleen näin suuren tehtävän äärellä.
Mitä sitten kuuluu Omille jaloille- toiminnalle? Alkuviikosta Omille jaloille- johtoryhmä kokoontui Helsingissä. Sen verran kuulin, että toiminnan uudelleen käynnistämistä oli ehdotettu siirrettäväksi kesälomien jälkeen. Myönnetty raha riittäisi paremmin ja täysipainoisempaan toimintaan. Loppukuusta kokoontuu Takuu- Säätiön hallitus, joka sitten päättänee näitä asioita.
Osahankkeen raportti tosiaan valmistui. Sitä käsitellään A-Kiltojen Liiton hallituksen kokouksessa 30.1.2010. Raportti jaettaneen kevään aikana kaikkiin A-kiltohin.
Mitä sitten kuuluu talous- ja velka- asioiden rintamalle? Olen toistaiseksi lopettanut Velkalinjan päivystämisen. Uusi työ on aina sen verran voimia verottavampaa, että päätin ottaa varman päälle ja luopua toistaiseksi kaikesta ylimääräisestä. Kevään mittaan Takuu- Säätiö ottaa käyttöön Velkalinjan verkossa, joten verkkovastaamiseen olen sitten taas lupautunut. Se ei ole sidottu tiettyihin aikoihin, vaan vastauksia voi kirjoittaa silloin kun itselle parhaiten sopii.
Kaikki tässä on nyt vähän kenties- sanalla varustettua. Epävarmaa on myös se, että lyhennetäänkö velkajärjestelyn maksuohjelma-aika viidestä kolmeen vuoteen, mutta monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että läpi menee...
Miten ihmeessä toiset pulleita ovat?
Ja toisilla taas kädet luiset ja kovat?
Miks toinen on pitkä ja toinen pätkä,
miks tyttö on toinen ja toinen on jätkä?
Miksi toinen voi verrata rahojaan roskaan?
Miksei toisen taskussa pennejä koskaan?
Miksi toisella on leipää ja toisella vain muruja?
Miksi toisella on iloja ja toisella taas suruja?
Uppo-Nalle kysyi ja kysyi,
mutta vastaus salassa pysyi.
Vieraaksi saapui setä Jussi.
Nyt on nallella suuri rinkelipussi.
Ei nallen mieltä horjuta, heitä,
vaikka kaikilla ei ole rinkeleitä.
Elina Karjalainen
Hyvää Uutta Vuotta 2010!
Torstaina 7.1.2010
Vuosi (ja vuosikymmen) on vaihtunut. Uusi vuosi ja uusi työ ovat alkaneet.Tiistaina allekirjoitin työsopimuksen 30.6.2010 saakka. Työnantaja on edelleen
A-Kiltojen Liitto
ry. Toiminnanjohtaja
Ville Liimatainen
jäi vuorotteluvapaalle, ja häntä sijaistaa toiminnanohjaaja
Aulikki Otranen
. Minun tehtäviini kuuluu Aulikin tehtävissä sijaistaminen.
Naisjaosto
n kevään toimintaan olen myös käytettävissä, samoin Liiton koulutuksiin. Myös pientä Omille jaloille- toimintaa työnkuvaan mahtuu. Esimerkiksi helmikuun alussa matkustan Riihimäelle kertomaan talous- ja velka- asioista. Sähköposti ja puhelinnumero ovat entiset, joten yhteyttä voi ottaa. Sitä en osaa suoralta kädeltä sanoa, missä voin olla mukana ja missä en. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä, niin katsotaan tilannekohtaisesti. Erilaisia neuvoja ja viisauksia toki satelee luurin täydeltä.
Omille jaloille- toiminta käynnistetään talven ja kevään aikana uudelleen. Koulutuksia on tänä vuonna tulossa, mikäli se minusta riippuu. En voi kuitenkaan luvata varmaksi mitään, sillä Takuu- Säätiö ei vielä ole palkannut ketään Omille jaloille- toimintaan. Valtioneuvoston vahvistusta RAYn avustukselle odotetaan.
Vuosi on alkanut hyytävillä pakkasilla, ja samaa on vissiin luvattu lähes koko tammikuuksi. Huiskis! Ainakin on kunnon talvi. Pirtsakkaa talvimeininkiä!
